Edellisen paidan ollessa kesken, aloin neulomaan jo tätä seuraavaa, Jennifer Steingassin Treystaa. Ihastuin paidan malliin Instassa, kun törmäsin eri henkilöiden kuviin tästä. Islantilaisia neuleita olin ihastellut jo monen vuoden aikana, mutta tämä iski kerrasta ja kunnolla. Mainitsin innostuksesta ystävälleni, joka innostui myös ja päätimme ostaa yhdessä Laine Magazine -lehden, josta paidan ohje löytyi ja aloittaa yhteisen projektin. Ostin langoiksi Dropsin Karismaa ja Limaa. Vähän mietin pääväriksi oranssia, mutta kun haluamaani sävyä ei ollut lähilankakaupassa kuin kaksi kerää, niin päädyin harmaaseen. Oranssi toimi kivana lisänä kirjoneuleessa. Valintaan olen tyytyväinen, tuo harmaamix- lanka on ihanan elävänvärinen!
Työ eteni vauhdilla, kirjoneule osio oli niin koukuttava, että neuloin sitä jokaisena hetkenä joka vähänkin liikeni. Paksu lanka, nelosen puikot ja mieletön into, niistä on tämä neule tehty. Lanka oli tosi kivaa neulottavaa, niin kuin monet muutkin Dropsin langat mun makuun. Lima alpakkalankana vähän pehmeämpää, mutta Karismakaan ei kovin karheaa. Ihan paljaalla iholla oon tätä pakkaspäivinä sisällä pitänyt ja mukavasti toimii. Viime metreillä lanka loppui kesken ja oli loppunut myös lähikaupasta, joten jouduin tilaamaan netistä yhden kerän tummanharmaata Karismaa. Oli tukalaa odotella lankaa saapuvaksi, mutta kerrankin oli järkevä ja päättelin sillä aikaa kirjoneuleiden langat, niin että kun sain langan ja helmaresorin neulottua, oli paita muutamaa langanpäättelyä vaille valmis. Ja sopivasti valmistuikin talven kovimmille pakkasille!
Viime viikoilla meidän seuduilla on välillä lähennellyt mittari jopa -30 astetta! Aika paljon mukavampi oli aamulla lähteä kouluun kunnon villapaita päällä. Olen ehtinyt pitää tätä jo aika paljon, joka päivä ollut päällä edes jonkun hetken valmistumisen jälkeen, ihanan lämmin mutta samaan aikaan hengittävä. Takinkaan alla ei ollut eilen liikaa, kun tyttöjen kanssa kävimme järven jäällä retkellä. Vähän täytyy moittia lankaa kestävyydestä, hihoihin ehti jo parin päivän käytön jälkeen tulla nyppyä.. Toisaalta ulkoiluneuleeksi tämän tein niin ei sinäänsä harmita. Ehkä neulon vielä toisen laadukkaammasta langasta siistimpään käyttöön.
Siitä retkestä vielä, aika ihanat retkikamut mulla olikin! Käveltiin järven jäälle eväitä syömään, siinä villapaitaa kuvatessa tytöt innostuivat hyppelemään kiviltä hankeen ja nauraa käkättivät innoissaan. Isompi heitti innostuksissaan voltinkin ja oli vain innoissaan! Kyllä näistä kunnon retkeilijöitä vielä tulee! Tammikuussa alkaneen #retkihaasteen myötä ollaan käyty muutaman kerran lähistöllä olevissa metsissä seikkailemassa. Ulkona oleminen ja johonkin muualle kuin lähipuistoon meneminen on tehnyt hyvää omalle mielelle ja tytötkin on innostuneet metsässä kulkemisesta. Toiveena on ollut mennä lähelle retkelle ja ottaa eväät mukaan, tärkein retkistä ymmärretty! Vinkkejä saa jakaa Jyvässeudun helpoista retkipaikoista näin pieniä retkeilijöitä ajatellen.
Villapaidan tiedot vielä
Malli: Treysta (ohje saatavilla nyt siis myös Ravelryssä)
Suunnittelija: Jennifer Steingass
Puikot: nro 3,5 ja 4
Lanka: Drops Karisma tummanharmaa, vaaleanharmaa ja musta, Drops Lima ruosteenpunainen
Menekki: tummanharmaata ostin 8, viimeisestä kerästä kului vain vähän, vaaleanharmaata kului alle kerä, mustaa 1,5 kerää ja oranssi alle kerä. Tarkkoja määriä en saa punnittua huonolla vaa'alla. Yhteensä langat maksoivat noin 30 e eli ei pahanhintainen ollut tämäkään paita.
