Terveisiä hiljaisuudesta!

Syksy on hujahtanut vauhdilla ja nyt joululomasta nauttiessani muistin yhtäkkiä nämä Tampereen käsityömessu -reissulla ystävän kanssa kuvatut huivi ja pipo kuvat! Vaikka täällä blogissa ei ole näkynyt mitään elämää käsityörintamalla koko syksynä, etenkin lankojen ja puikkojen parissa olen iltoja viettänyt. Ompeluun tuntuvat arki-illat olevan liian lyhyitä ja väsähtäneitä, mutta aina pari kerrosta jaksaa neuloa lasten mentyä nukkumaan. Kunnon kameralla kuvaamiseen (milloinkohan viimeksi ollut akussa edes virtaa?), kuvien muokkaamiseen tai tekstien kirjoittamiseen en ole raaskinut käsityöaikaani käyttää. Vielä toivon, että keväällä valon lisääntyessä jaksaisin hiukan panostaa tähänkin puoleen, mutta mitään stressiä en aio tästä itselleni ottaa. 

Kesän neulefestareilta ostin langan ihanaan Woodsy -pipoon lankakauppa Lentävän lapasen pisteeltä. Neuloin keväällä jo yhden Woodsyn, mutta se päätyi isommalle tytöistä oltuaan minulle liian pieni. Tästä tuli täydellinen! Lanka on ihana, ei kutita yhtään, on ihanan pehmeä, mutta kuitenkin villainen. Koko juuri sopiva ja värittömyyskin todella kiva muiden värikkäiden asusteiden kaverina. Tykkään! 

Syksyllä ostimme messuystäväni kanssa lankakauppa Titityy yllätyslankapaketin, jonka jaoimme, kummallekin yksi yllärilankavyyhti. Kuvittelin saavani jonkun syksyisen tumman langan, mikä sopisi hyvin omiin väreihini, mutta värjärit yllättivät ja järkyttivätkin vähän vaaleanpunasävyisellä melankolisella vyyhdillä. Mietin, mihin ihmeeseen tämän kalliin ja ei niin mieluisan langan käyttäisin. Sopivasti neulepodcast Villapesuohjelman naiset olivat suunnitelleet Villapesuraidat -huivin, johon päätin tuhlata tämän yhdessä sinapinkeltaisen Arvetan kanssa. Ja tulipa tästä vaaleanpunaisesta lankajärkytyksestä varsin mieluisa käyttöhuivi! Näillä syksyisillä kuvilla toivotan teille hyvää uutta vuotta! 

Mitä: Woodsy -pipo / Melody Hoffmann

Mistä: Soft Donegal Lentävästä lapasesta yksi 50 g kerä riitti tähän pipoon

Miten: 3,5 pyöröpuikoilla

Mitä: Villapesuraidat / Villapesuohjelma

Mistä: Hedgehod Fibresin yllätyslanka ja Arvetta Classic 

Miten: 4 pyöröillä

Kesäillan asu

Vihdoin lisää aiemmin postauksessa vilahtaneista mekosta ja neuleesta. Mä oon aikalailla joko tai ihminen, käsityöt kun valmistuu, ne kuvaan joko heti tai sitten vasta ikuisuuden kuluttua. Omien vaatteiden kohdalla ikuisuuden kuluttua tuntuu olevan enemmän sääntö kuin poikkeus, kun kuvaajaa on hankala saada lähettyville sopivaan aikaan ja paikkaan. Nämä kuvat otettiin ihan extemporee Neulefestari-iltana ystäväni kanssa, kun olimme kävelemässä festarialueelta hotellille ihanassa ilta-auringossa. Neulefestaritkin oli ihanat! Huipussa säässä lankojen ostelua, ihastelua, herkuttelua ja neulomista yhdessä muiden innokkaiden neulojien kanssa. Parasta pienessä lomassa oli kuitenkin hotelliyö ja ihana aamupala! Yövyimme ystäväni kanssa Hotelli Yöpuussa. Pitkän päivän jälkeen hotelliyön hintaan sisältynyt privaattisaunavuoro oli ihanan rentouttavaa, koko yön kestäneet yöunet ja monipuolinen, tuore aamupala kauden hedelmillä ja marjoilla, nam! Mutta vaatteisiin.. 

Tämä neule oli viimeinen yliopistossa aloittamani neuletyö. Kanditöiden esittelypäivänä istumista oli edessä lähes kahdeksan tuntia eikä mitään työtä kesken. Edellisen päivän istumisen ja nukahtamisvaaran jälkeen oli pakko käydä lankakaupan kautta hakemassa tarpeet uuteen työhön. Seuraavan päivän esittelyt jaksoinkin kuunnella paremmin. Paitaa neuloin koulun loputtua niin Tanskan lomalla, mökillä, takapihalla lasten uimahetkiä valvoessani ja monissa muissakin paikoissa. Nyt yliopisto-opiskelut ovat ainakin joksikin aikaa ohi ja uusi neulepaita valmiina. Paidasta tuli lopulta suunniteltua väljempi ja vähän vielä mietin, antaisinko tämän jollekin lahjaksi ja neuloisin itselleni uuden. Annoin paidan äidilleni kokeilulainaan, jos olisi hänelle parempi. Paita on malliltaan Veera Välimäen Pavement joskin muokattuna helman osalta lyhyemmäksi ja suoraksi. Lankana paidassa käytin yhtä suosikeistani, BC Garnin BioBalancea, villaa ja puuvillaa sopivana sekoituksena. Inspiraation tähän paitaan sain nupunupun Pavement -postauksesta. Lankaa neuleeseen meni alle 200 g, ostin viisi vyyhtiä, mutta yksi jäi kokonaan käyttämättä ja toisestakin jäi pieni määrä jäljelle. Varsin budjettiin sopiva neule siis. Neulefestari-iltana tämä paita oli sopiva lämmike viilenevässä säässä. 

Mekon ompelin keväällä nähtyäni Facebookin ompeluryhmässä ihanan lyhythihaisen kellohelmaisen mekon. Jyväskylän Kädentaitomessuilta ostamani Verson puodin kangas riitti juuri ja juuri mekkoon, kun puolikellohelmaa vähän sivuista kavensin. Yläosan kaavana käytin Joka tyypin kaavakirjan raglanpaidan kaavaa, jota kyllä tätäkin on muokattu itselleni istuvammaksi. Hihat jäävät kivasti pystyyn olalta, kun ovat todella lyhyet. Kellohelma ei alkuun istunut minulle yhtään, mutta pienellä muokkauksella tästä mekosta tuli ihan kiva kesämekkonen. Korun ostin muuten keväällä itselleni lahjaksi kandin työn palautettuani, Riemupuodin valikoimiin kuuluu tämä. Tykkään kovin! 

Huivi takin kaveriksi

Kaipasin keväthuivia itselleni aiemman Vertives Uniten tilalle. Ystävä vinkkasi muutaman mallin ja ensimmäiseen ihastuin heti. Lankalauantaina pääsin mummilareissun yhteydessä Neulekahvila Lentävään lapaseen, mistä löytyikin ihanat langat. Alkuperäisenä suunnitelmana oli tehdä enemmän metsänvihreän ja jonkun neutraalin yhdistelmä, mutta ihastuin voimakkaampiin väreihin. Yritin vähän vastustella ja päätyä alkuperäiseen suunnitelmaan, mutten vaan kyennyt. Nämä värit kyllä toimivat yhdessä hyvin ja takin kaveriksikin erityisen kivasti.  Keltasävyinen lanka on Handun merinoa, petrooli Sadnes Garnin alpakkasilkkiä. Ihania oli neuloa molemmat ja tosi mukavantuntunen huivista tuli. Neuloin ohjetta isommilla puikoilla, kun halusin lämpimämpiin säihin vähän ohuemman huivin. Pituutta tulikin sitten ihan kunnolla, kieputettavaa riittää. Kivasti silti asettuu kaulalle. Tätä huivia en lopulta edes pingottanut, kastelin vain ja höyrytin samalla leveyttä huiviin venyttäen. Tykkään tästä tosi paljon! 

Feile -huivi

Suunnittelija: Justyna Lorkowska

Ohje: Ravelrystä

Lanka: Handun merino ja Sadnes Garnin Alpakka Silke

Menekki: Handua n.80 g, Alpakka Silkeä n.90 g

Puikot nro 4

Vauvalahjahöyrähdys

Sukuun syntyi uusi vauva! Ja minä vähän innostuin vauvalahja-asiassa. Ensin neuloin villapöksyt, kun niiden tekemisestä olin haaveillut jo pidemmän aikaa, muttei ollut tarvetta aiemmin. Villahousujen jälkeen innostuin lappuhaalarifarkuista ja päätin kokeilla onnistuisko semmoset ilman kaavaa. Ainolan farkkutrikoo riitti just ja just n. 56-62 cm housuihin. Saa nähdä, onko hyvän malliset. Käytin näitten kaavan pohjana (taas) Muita ihania -vauvanhousujen kaavaa pienennettynä. Yläosaa mittailin bodyn avulla sopivan kokoiseksi. 

Housujen jälkeen tein lupaamani tilkkupeiton, näitä onkin tullut tehtyä jo muutama. Aiemmin omalle vauvalle, sittemmin ystävän vauvalle ja nyt tämä mustavalkokeltainen. Tilkkujen asettelussa pyysin jo apua vauvan äidiltä, kun en jaksanut päätäni vaivata. Tuli jotenkin ihanan raikas tästä! Tämänkin ompelin ihan vaan saumurilla, suunnittelin jo tarkempaa tilkkupeittotekniikkaa, mutta nopea saumuriompelu houkutteli liikaa. Taustakankaana on Eurokankaan palalaarista aikoinaan ostettu keltainen college. Nämä trikootilkkupeitot on olleet kyllä tosi kivoja käytössä ja ihan parasta on saada kulutettua tilkkupussin jämiä näihin! 

Peiton jälkeen tuntui, että housut kaipaavat vielä bodyn kaverikseen. Vihdoin raaskin leikellä Vimman Tuuliturkki -kankaan tähän ja oman tytön legginsseihin. On jotenkin ihana ommella lahjaksi perheeseen, jossa tiedän näitä arvostettavan. Mitään ei olisi tarvinnut tehdä, mutta oli ihanaa tehdä. Bodyn kaavana Ottobren Bert -body koossa 56 cm. Muokkasin bodyyn kaavan nappilistan sijaan nepparit olalle. 

Okei, meni ehkä vähän överiks, mutta tulipahan ainakin itelle hyvä mieli, kun sain ilahduttaa itse tehdyillä lahjoilla. 

Villahousut

Malli: Mtoto Overalls

Ohje: Ravelrystä, ilmainen

Lanka: Drops Baby Merino

Menekki: alle 100 g, pieni jämäkerä jäi kahdesta kerästä

Puikot: 2,5mm resoreissa ja 3 mm muuten

Woodsy -myssy

Päivän asuksi sattui aika kiva yhdistelmä, kirpparilta löytynyt farkkupaita, Vimman Tuuliturkki -kankaasta ommellut legginssit ja uusi pipo. 

Jokin aika sitten ihastuin Nonnu Neulojan neulepodcastissa olleeseen Woodsy -pipoon. Tuli tarve saada uusi kevätpipo itselle. Neulefestareiden talvesta ostinkin langan, josta pipoa suunnittelin tekeväni. Kuulin kuitenkin, että malli on ehkä vähän naftia mitotusta ja päätin tehdä testiversion ennen kalliimman langan tuhlaamista. Ja vähän pieni tulikin, mutta juuri ihanan löysä pipo kolmevuotiaalle. Lankana tässä oli Dropsin Alpaca, ihanan pehmonen alpakkalanka. Aika erilainen lanka kuin ohjeessa, mutta kivasti toimii tämäkin. Kivan pipon sai siis tyttö! Tupsunkin tein tähän, mutta tyttö ei sitä halunnut niin en sitten laittanut. Lisätään myöhemmin jos alkaa mieli muuttua. 

Malli: Woodsy 

Ohje:Ravelrysta

Suunnittelija: Melody Hoffmann

Lanka: Drops Alpaca 1 kerä, 50 g (tupsukin tässä määrässä) 

Puikot: 3 mm 

Villapaita ja retkeilystä

Edellisen paidan ollessa kesken, aloin neulomaan jo tätä seuraavaa, Jennifer Steingassin Treystaa. Ihastuin paidan malliin Instassa, kun törmäsin eri henkilöiden kuviin tästä. Islantilaisia neuleita olin ihastellut jo monen vuoden aikana, mutta tämä iski kerrasta ja kunnolla. Mainitsin innostuksesta ystävälleni, joka innostui myös ja päätimme ostaa yhdessä Laine Magazine -lehden, josta paidan ohje löytyi ja aloittaa yhteisen projektin. Ostin langoiksi Dropsin Karismaa ja Limaa. Vähän mietin pääväriksi oranssia, mutta kun haluamaani sävyä ei ollut lähilankakaupassa kuin kaksi kerää, niin päädyin harmaaseen. Oranssi toimi kivana lisänä kirjoneuleessa. Valintaan olen tyytyväinen, tuo harmaamix- lanka on ihanan elävänvärinen! 

Työ eteni vauhdilla, kirjoneule osio oli niin koukuttava, että neuloin sitä jokaisena hetkenä joka vähänkin liikeni. Paksu lanka, nelosen puikot ja mieletön into, niistä on tämä neule tehty. Lanka oli tosi kivaa neulottavaa, niin kuin monet muutkin Dropsin langat mun makuun. Lima alpakkalankana vähän pehmeämpää, mutta Karismakaan ei kovin karheaa. Ihan paljaalla iholla oon tätä pakkaspäivinä sisällä pitänyt ja mukavasti toimii. Viime metreillä lanka loppui kesken ja oli loppunut myös lähikaupasta, joten jouduin tilaamaan netistä yhden kerän tummanharmaata Karismaa. Oli tukalaa odotella lankaa saapuvaksi, mutta kerrankin oli järkevä ja päättelin sillä aikaa kirjoneuleiden langat, niin että kun sain  langan ja helmaresorin neulottua, oli paita muutamaa langanpäättelyä vaille valmis. Ja sopivasti valmistuikin talven kovimmille pakkasille!

Viime viikoilla meidän seuduilla on välillä lähennellyt mittari jopa -30 astetta! Aika paljon mukavampi oli aamulla lähteä kouluun kunnon villapaita päällä. Olen ehtinyt pitää tätä jo aika paljon, joka päivä ollut päällä edes jonkun hetken valmistumisen jälkeen, ihanan lämmin mutta samaan aikaan hengittävä. Takinkaan alla ei ollut eilen liikaa, kun tyttöjen kanssa kävimme järven jäällä retkellä. Vähän täytyy moittia lankaa kestävyydestä, hihoihin ehti jo parin päivän käytön jälkeen tulla nyppyä.. Toisaalta ulkoiluneuleeksi tämän tein niin ei sinäänsä harmita. Ehkä neulon vielä toisen laadukkaammasta langasta siistimpään käyttöön.

Siitä retkestä vielä, aika ihanat retkikamut mulla olikin! Käveltiin järven jäälle eväitä syömään, siinä villapaitaa kuvatessa tytöt innostuivat hyppelemään kiviltä hankeen ja nauraa käkättivät innoissaan. Isompi heitti innostuksissaan voltinkin ja oli vain innoissaan! Kyllä näistä kunnon retkeilijöitä vielä tulee! Tammikuussa alkaneen #retkihaasteen myötä ollaan käyty muutaman kerran lähistöllä olevissa metsissä seikkailemassa. Ulkona oleminen ja johonkin muualle kuin lähipuistoon meneminen on tehnyt hyvää omalle mielelle ja tytötkin on innostuneet metsässä kulkemisesta. Toiveena on ollut mennä lähelle retkelle ja ottaa eväät mukaan, tärkein retkistä ymmärretty! Vinkkejä saa jakaa Jyvässeudun helpoista retkipaikoista näin pieniä retkeilijöitä ajatellen. 

Villapaidan tiedot vielä

Malli: Treysta (ohje saatavilla nyt siis myös Ravelryssä)

Suunnittelija: Jennifer Steingass

Puikot: nro 3,5 ja 4

Lanka: Drops Karisma tummanharmaa, vaaleanharmaa ja musta, Drops Lima ruosteenpunainen

Menekki: tummanharmaata ostin 8, viimeisestä kerästä kului vain vähän, vaaleanharmaata kului alle kerä, mustaa 1,5 kerää ja oranssi alle kerä. Tarkkoja määriä en saa punnittua huonolla vaa'alla. Yhteensä langat maksoivat noin 30 e eli ei pahanhintainen ollut tämäkään paita. 

Vertices Unite ja ajatuksia blogista

Jes, jotain valmista kaikista niistä keskeneräisistä neuleista! Huivi, josta innostuin hurjan paljon. Aloin neulomaan tätä tammikuun alussa ja varmaan joka ilta tätä neuloinkin, kun en vaan raaskinut millään olla neulomattakaan. Osio kerrallaan tekeminen oli koukuttavaa, aina kun sai yhden osan valmiiksi, teki mieli heti aloittaa seuraava ja nähdä miten valitsemani värit sopivat toisiinsa. 

Mehukekkerit -blogin käsityöhaasteen tammikuun teemana on #jämätammikuu, josta sain idean käyttää tähän huiviin jämälankoja ja muita pyörimään jääneitä ylimääräisiä keriä. Ihan riittävästi ei sopivia lankoja ollut, joten ostin huiviin toisen harmaan tuon vihertävän harmaan kaveriksi. Oransseja huivissa on montaa sävyä, kun käytin kaikkia jämäkeriä. Huivi pääteltiin l-cord reunuksella, mikä oli hidasta, mutta tulipahan siisti ja samalla opin uutta, kun en ollut tällaista päättelyä ennen tehnyt. Tosi kiva projekti ja ihanan nopeasti valmistui! Täällä meidän seuduilla pakkasta on riittänyt, joten ihan tarpeeseen valmistuikin. 

malli: Vertices Unite, Stephen West

koko: pienempi, mutta ihan riittävän iso tämäkin

langat: BC Garn Bio Balancea väreissä oranssi, keltainen ja tumma harmaa, Quince & co:n merinomohairia vihertäväharmaa, yksi minivyyhti Neulefestareilta (vaaleampi oranssi), Adlibriksen merinoa värissä orange rust (samaa sävyä kuin BioBalancen oranssi)

neulottu nro 4 pyöröpuikoilla

Ommellutkin olen, mutten ole ehtinyt ottaa kunnon kuvia, saati sitten istua tähän koneelle kirjoittelemaan mitään, kun koulutehtävien kirjoittaminen on täyttänyt kirjoitustarpeen ihan yli äyräiden. Välillä mietin, jaksanko enää tänne raapustella tekstejä, mutta aika monesti olen itse palannut omien töiden tietoja tarkistelemaan täältä, joten johonkin on kyllä hyvä merkitä muistiin miten minkäkin työn on tehnyt. Samaan aikaan kun pohdin jaksanko nähdä vaivaa blogin eteen, tekisi mieli kuvata ja kirjoittaa enemmän tavallisesta arjesta, mutta nykyään on paljon nopeampaa jakaa kuvat vaikka Instagramissa. Jatkan pohtimista, mutta ehkä tämä jatkaa siis käsityöpäiväkirjana, tavallista arjea sitten muualla. 

Kaarre -myssy kavereineen

Vielä ehtii postata tälle vuodelle yhdet käsityöt! Marraskuusta kirjoittelin viime postauksessa, sen jälkeen onkin ollut aikamoista hulinaa. Joulukuu meni hujahtaen, ensin melkeen 80 sivuista portfoliota kirjoittaen, sen jälkeen jouluun valmistautuen ja sitä viettäen. 

Käytiin isomman tytön kanssa katsomassa poroja Toivolan vanhalla pihalla ennen joulua ja samalla reissulla ostin Titityystä langan omaan pipooni. Pipon malliksi olin jo aiemmin valinnut nupunupun Kaarre -myssyn. Innostuin pipon neulomisesta ihan kunnolla, en olisi malttanut pitää taukoja tästä ollenkaan. Neuloin pienempää päiväunille rattaissa heilutellessa, ruokaa laittaessa, kirjoja lapsille lukien ja vähän väliä pari silmukkaa. Neuloin välillä seisten työpöydän ääressä jossa pipoa säilytin, kun en halunnut käyttää vähäistä aikaa sohvalle kulkemiseen. Neuleita ei meillä uskalla säilyttää sohvalla, ettei tytöt irrottele puikkoja. Myssyyn kiinnitin merkiksi leimasimilla painetun nahkamerkin. Myssy valmistui nopeasti ja siitä tuli ihan lempparipipo ainesta. Pehmeää villaa, sopivan napakka ja muutenkin kiva päässä. Lapaset sain ystävältä joululahjaksi, juuri hyvät kaverit tälle pipolle. 

malli: Kaarre -myssy

ohje: Nupun nupun blogista

lanka: Cascade 220 Heathers, väri provence

puikot: pyöröpuikko koko 4 mm

menekki alle 100 g, ehkä noin 85 g. 

Näiden myötä haluan toivottaa lämmintä uutta vuotta teille jokaiselle! Kiitos mukana kulkemisesta, toivottavasti myös ensi vuonna pysytte täällä lukemassa juttujani. Odottelen täällä jo kevättä ja valoa sekä intoa kuvaamiseen, eiköhän keväällä postaustahtikin taas tihene.