12/27/2016

Pohjanmaa -laukku lahjaksi









Pitkällinen projekti on vihdoin tullut päätökseen. Kesällä aloin virkata Virkkuri -kirjan ohjeen mukaan Pohjanmaa -kuvioista osaa laukkuun. Kovin isoa palaa en jaksanut virkata ja suunnitelmissa olikin jatkaa laukkua nahalla ja puuvillakankaalla. Virkkuun edetessä keksin, että teen laukun lahjaksi miehen siskolle, joka täytti joulun aikaan pyöreitä. Laukun nahkahihnat tilasimme ompeluporukalla Rustoopuorista. Aluksi suunnittelin tekeväni laukun pohjan hihnojen värisestä nahasta, mutta sitä ei löytynyt, joten päädyin mustaan verhoilunahkaan. Lopputulos on tosi kiva näinkin, ekä jopa kivempi kuin alkuperäisellä suunnitelmalla! Laukun taustapuoli ja vuori ovat paksua puuvillakangasta. 
Tykkään laukusta itsekin tosi paljon, mutta tiesin lahjan saajan olevan onnellinen tästä, joten raaskin antaa vaivalla väkerretyn työn lahjaksi. Ehkä täytyy kuitenkin lähteä lankakauppaan ja virkata itsellekin joku samantyylinen, sen verran kiva tästä tuli. Aiemmin virkattu kesälaukku on liian pieni tämänhetkiseen tarpeeseen. Toiset kassinkahvatkin on vielä valmiina odottamassa.. 

12/17/2016

Taskumekko tytölle







Vihdoin jotain ommeltuna sitten vauvan syntymän! Viime päivinä on olo on tuntunut väsyneeltä, ei niinkään johtuen unen puutteesta, vaan siitä etten ole ehtinyt tehdä mitään omia juttujani. Eilen illalla isomman lapsen nukkuessa päätin, että kaivan koneet kaapin uumenista ja ompelen aiemmin leikkaamaani mekkoa edes sen aikaa kun vauva nukkuu liinassa. Piirsin kaavat tähän taskumekkoon jo ennen vauvan syntymää, kappaleet leikkasin vauvan ollessa pariviikkoinen ja nyt sain vihdoin ommeltua ja jopa valmiiksi asti! Ja mikä ilo ompelijaa odotti, kun aamulla tyttö sai sovittaa mekkoa eikä olisi halunnut luovuttaa sitä enää päältään viimeisteltäväksi. Mekko oli kerralla sopiva ja tyttöä taisi ilahduttaa eniten taskut, joihin kädet voi upottaa ja piilottaa aarteita niin kun nyt vaikka tutin, jota ei saisi syödä muulloin kuin nukkumaan mennessä...

Mekko on Myllymuksuilta tilattua merinovillainterlockia, jonka ostin oma neuletakki mielessä, mutta väri sopi kuitenkin paremmin lapselle, joten päädyin ompelemaan tämän. Taskunsuut ja olkasaumat tuin joustavalla tukikankaalla, näin ompelu onnistui hyvin, vaikka kangas onkin kuin purkkaa; venyy ja vanuu joka suuntaan. Niin pehmeä ja lämpöinen mekko, tähän on hyvä tytön kääriytyä pakkaspäivinä. Tällä kaavalla ompelen varmasti lisääkin! 

12/15/2016

Piparipuuhissa





Pitkään aikaan en ole ehtinyt tälle blogiin asti kuvia laittamaan, vauva pitää huolen tämän äidin kiireisenä. Lyhyet päiväunet, kitinäillat ja lyhyiksi jääneet yöunet on verottaneet voimia niin, että hiljaisina hetkinä on tehnyt mieli hoitaa vaan pakolliset asiat ja kaikista eniten nukkua. Pari päivää sitten kaivettiin kuitenkin pakkasesta kaupan piparitaikinaa ja tylsä iltapäivä oli pelastettu. Vauva nukkui (kerrankin..) vähän pidempään, niin että ehdittiin isomman kanssa rauhassa kaulia taikinaa, levittää jauhoja ja iloita kahdestaan olemisesta. Taisi taapero nauttia, ainakin taikina maittoi, jauhot lensi ympäri keittiötä ja aidon hymyn lisäksi äitin kamera sai aikaan poseerausirvistyksen. Ihana tyttöni! 

12/06/2016

Ristiäistunnelmia ja vähän kastemekosta













Juhlien jälkeisissä fiiliksissä täällä! Sunnuntaina vietettiin ristiäisiä tässä kodissa ja vauva sai nimen. Nämä olivat ensimmäiset juhlat täällä meidän omassa kodissa ja mukavat olivatkin. Valmisteluissa meinasi välillä epätoivo iskeä, kun eräskin kakku epäonnistui totaalisesti. Imetyshormoneilla ja väsymyksellä lienee osansa, kun pienikin epäonnistuminen tuntui suuremmalta kuin osata odottaisi. Kyyneleet olivat herkässä, kun taapero tuli lohduttamaan ja silittämään äidin poskea kakkuoperaation jälkimainingeissa. Ihana tyttö meillä! Vauva liinassa ja ystävällisten käsien auttaessa saatiin juhlat kuitenkin aikaiseksi kaikesta huolimatta. Onnellinen olo jäi lopulta juhlien laittajallekin. 

Kastemekon ompelin jo ennen esikoisen syntymää miehen suvun perinnemekon mallin pohjalta. Mekon yläosa oli jo ensimmäiselle lapselle mielestäni liian suuri ja tämän vauvan ollessa vielä pienempi ristiäisten aikaan päätin pienentää mekkoa paremman istuvuuden toivossa. Tämä onnistuikin hyvin ja mekko näytti kivalta vauvan päällä. Tykkään mekon herkästä ulkonäöstä ja ihanan ohuesta pellavakankaasta, joka tosin rypistyy käytössä nopeasti. Kuvasinkin vauvaa uudestaan päivänvalossa ja silitetyssä mekossa. Taidan ripustaa mekon vielä hetkeksi seinälle tulevia arkipäiviä ilahduttamaan.