Korkkikangasta ja miehelle vaatetta

Mies osti uuden puhelimen. Läpällisia kuoria puhelimeen ei liikkeestä löytynyt, mutta muovinen takasuojakuori oli lähtenyt matkaan. Innostuin näpertelemään korkkikankaasta puhelimelle läppäkuoret, jotka suojaavat puhelinta kolhuilta. Käytin oman puhelimeni suojakuoria kaava-apuna. Vanhoista lasten leikkikuorista hyödynsin magneetit ja korkkikankaiden väliin liimasin vahvaa pahvia kontaktiliimalla. Ompelua tässä oli aika vähän, mutta edes reunatikkauksen verran. Miehen ostama muovinen takasuojakuori liimattiin tekemiini kuoriin myös kontaktiliimalla. Kovin huolella tehty tästä kuoresta ei tullut, mutta ajaa asiansa kuulemma hyvin. Itselle aion myös tällaiset värkätä myöhemmin. Seuraavaan versioon teen aukot kameroille tms. ennen liimailua ja ompelua, tähän oli hankala saada tehtyä siistejä aukkoja, kun tein ne vasta viimeisenä. 

Pienen ompelutauon jälkeen halusin ommella tämän Kankaiden yöstä Käpyseltä tilaamani Roiske -kankaan kaapista pois. Miehelle tästä olin paitaa suunnitellut, mutta hänen kuosimietintänsä vuoksi oli jäänyt tekemättä. Nyt päätin kokeilla, josko valmiina uppoaisi miehen makuun. Paita omalla kaavalla, bokserit Kangaskapinan ilmaisbokserikaavalla. Tasku Noshin farkkucollegea, ompelumerkki Ommelkuplasta. Bokserikuminauha kierrätetty vanhoista boksereista. Paidan pääntien huolittelin tällä kertaa eri tavalla kuin ennen, tuli musta aika kivannäköinen. Ommeltunakaan kangas ei kuitenkaan muuttunut miehen makuun sopivaksi, mutta veljeni tykästyi paitaan, joten käyttöön pääsee tämäkin. Aina kannattaa silti yrittää! 

Isänpäiväksi ommeltua

Nahkayksityiskohdat, niistä en tunnu pääsevän nyt yli millään. Joko teitä alkaa kyllästyttää? Mua ei vieläkään. 

Mutta oon tehnyt kuitenkin uuden aluevaltauksen ompelussa! Aiemmin kesällä ompelin yhden t-paidan miehelle, mutten saanut siitä vielä tänne blogiin asti kuvia otettua. Myös muutamat bokserit tein synttärilahjaksi. Nyt isänpäiväksi päätin ommella jälleen jotain. Kun Nosh -kutsuilla huomasin, että Silmu -neulosta oli saatavilla musta-vanilja -värityksellä, päätin tilata sitä miehen paitaan. Näin mielessäni paidan joko kauluksella tai hupulla ja nahkayksityiskohdilla. 

Etukäteen näytin miehelle muutaman Mekkotehtaan Kahden paita -kaavalla tehnyt paidan ja hän oli ihan vastaanottavainen. Kangas ei kuulemma näyttänyt kankaana oikein hyvältä, mutta nyt kun paita on valmis, sitä on pidetty päällä heti paketin avaamisesta asti, että nappiin taisi valinta kuitenkin mennä. Paras kiitos nähdystä vaivasta! 

Kaavana käytin ostopaidasta piirrettyä omaa kaavaa, jonka hihaa muokkasimme käsityökurssin opettajan kanssa paremmin istuvaksi. Ja hyvä tästä tulikin, oon tosi tyytyväinen istuvuuteen nyt! Kauluskin onnistui kivasti! Ompelumerkissä lukee kaksveen mukaan, että äiti ompeli tän isille. <3 

Pipon tein vielä kaveriksi, kun omaa merinopipoani kehuin aiemmin miehellä ja hän pyysi silloin samanlaisen. Käpysen musta merino onkin ehkä pehmeintä ikinä kokeilemaani merinoa. Kaavana tässä Paapiin pipo isoimmassa koossa, mutta hiukan matalampana, kun kangas ei riittänyt korkeampaan. 

Hyvää isänpäivän iltaa kaikille!