Käsityöviikonloppu osa 2

Nyt vuorossa syyskuisen käsityöviikonlopun ompelut. Tämän tekstin valmiiksi saamisessa on kestänyt kauan, kun valoa kuvien ottamiseen ei ole ollut ja yritin saada itsellenikin ompelemistani vaatteista kuvia, mutta se ei vain ottanut onnistuakseen, joten mennään näillä muilla. Käsityöviikonloppuna siis värjäsin lankoja ja ompelin. Oranssinpunaisen neuleen tein paitakaavasta vapaasti saksien pienemmälle tytöistä, kangas ihanaa Eurokankaan laarin villasekoiteneulosta. Samasta neuloksesta ompelin myös itselleni hupullisen pitkän neuletakin. Frillamekon ompelin Noshin paitakaavaa hyödyntäen, vieläkin 92 cm koko on väljä, vaikken ollut edes kutistanut kangasta etukäteen. Isompi tytöistä sai tämän. Aluksi ei suostunut edes kokeilemaan, mutta kokeiltuaan ei enää pyykkiin raaskisi edes mekkoa antaa. Mekon kangas on Verson puodin ja tytön lempiväristä, liilaa ja pinkkiä. 

Käsityöleirillä pienempää tytöistä oli hoitamassa pikkusiskoni, jolle ompelin kiitokseksi hoitamisesta neuletakin Eurokankaan neuloksesta. Sisko oli tyytyväinen jo neuleeseen, itsestä kiitos tuntui vähän pieneltä, joten tein vielä pipon kaveriksi. Tekoturkistupsuja oon nyt laittanut vähän joka pipoon, tupsuista kun tykkään, mutta lankatupsuja ei aina jaksa väsäillä. Nämä ompelukset ilahduttivat minua paljon, onnistuivat kerrasta hyvin, vaikken siskolleni ollut ennen mitään ommellut. 

Viimeisen kuvan collegepaita ei valmistunut kurssilla, mutta liittyi sekin kurssiin. Saumurini vetelee viimeisiään ja kysyinkin kurssille lainaksi ystävän konetta. Ennen koneen palautusta iski inspis tästä paidasta ja kerrankin oli aikaa alkaa heti ompelemaan. Kumpaakin kangasta oli juuri tämänkokoiseen paitaan riittävä pala, yhtään kokonaista vaatetta näistä paloista ei olisi enää saanut tehtyä. Hyvin tuli palat tässä kuitenkin käytettyä ja saumurin lainaajakin lupasi myöhemminkin lainata konettaan. Ja nuo nahkaiset yksityiskohdat, mä niin tykkään niistä. Vähän joka vaatteeseen niitä sitten tuleekin ommeltua, niin nopeita lisätä ja näyttää jotenkin tosi paljon viimeistellymmiltä, kun on edes jotain yksityiskohtaa. 

Ehkä vielä myöhemmin yritän saada omia vaatteitani kuvattua, kovassa käytössä on olleet, onnistuneita ompeluksia siis. Nyt kuitenkin on hoidettava koulutöitä eteenpäin ja vähän ommeltava isänpäivälahjaakin. Onneksi huomenna on taas ompeluilta! 

Paapiin kaavakirjasta

Muutamat teistä ovat kyselleet kaavavinkkejä lasten vaatteisiin ja ohjeita ompelun aloittamiseen. Päätinkin kysäistä Tammelta Paapiin kaavakirjaa arvosteltavaksi. Kirjasta löytyy hyviä peruskaavoja ja selkeät ompeluohjeet. Lueskelin muutamia ohjeita itsekin läpi ja löysin uusia ompelutapoja moniin tuttuihin asioihin, pitkästä aikaa kanttasin hihan suut käänteiden sijaan. Toimii etenkin liian pitkien hihojen kanssa hyvänä stopparina ettei hihat valut käsien päälle.

Omille lapsilleni ommellessa haasteena on ollut löytää riittävän kapeita kaavoja, mutta nämä olivat todella hyviä ihan muokkamatta! Suosittelenkin kirjan kaavoja erityisesti kapeista vaatteista pitäville. Kivana puolena kirjan kaavoissa on, se että samaan kaavaan on piirrettynä muutamia eri versioita vaatteista jo valmiiksi, niin ei tarvitse aina aloittaa kokonaan kaavan piirtämistä alusta. Tähän kannattaa kiinnittää huomiota heti alussa, ettei vahingossa leikkaa vääränmallisia kappaleita. Oikeanmalliset kappaleet löytyy kunkin ohjeen kohdalta kuvina. 

Tässä Hukka -housut shortsimitan sijaan pitkinä housuina, pituus suoraan kaavassa oleva  Otso/Repo -housujen mitta. Tyttö käyttää kokoja 86-92 cm ja tämä 92 cm kaava oli tosi hyvä. Housut ompelin Noshin farkkutrikoosta ja resorit samasta kankaasta, joten resorin leikkasin hieman leveämpänä kuin kaavassa kun kangas ei ole kovin joustavaa. Napinläpien ompeluun nauhaa varten oli ohjeessa tosi hyvät kuvalliset ohjeet ja taskut oli helppo ommella. 

Tässä Lilja -legginssit koossa 92. Aiemmin olen ommellut samalla kaavalla legginssit koossa 86 ja ne on tytölle tosi sopivat. Näissä hiukan väljää, mutta tosi hyvä kaava tämäkin. Vaippaa käyttävälle suosittelen lisäämään vyötärölle pari senttiä ylimääräistä taitevaran lisäksi, kun kaavassa sitä ei ole huomioitu. (aiemmin ommelluissa jäi vyötärö aika lyhyeksi) Nämä Paapiin joustocollegesta ommeltu. 

Mekkokaavoista kokeilin Vilja -taskumekkoa, johon tyttökin ihastui kovin. Tämäkin kivan kapeaa mallia, koko 92 cm on hartioista sopiva meidän kapealle tytölle. Tässä kaavassa tasku on ommeltu hauskasti helmaa jatkamalla. Mekko ommeltu Verson puodin trikoosta ja yksivärisestä trikoosta. 

Pienemmälle tytölle sain vihdoin aikaiseksi bodyn! Etenkin tämä kaava yllätti tosi positiivisesti, monissa kaavalehdissä olleet bodykaavat on tuntuneet liian lyhyiltä ja leveiltä. Tämä on juuri sopivan kapea ja pitkä. Ompelin Hippu -bodyn koossa 74, mitä tyttö pääosin on siirtynyt nyt käyttämään. Vielä on kasvunvaraa, mutta kapeuden ansiosta pystyy hyvin pitämään jo nyt. Body ommeltu Eurokankaan palalaarin hyvän tuntuisesta trikoosta. 

Ihan perusbodya en jaksanut tehdä, niin väkersin olalle frillat. Yllä olevassa kuvassa (taidokas ulkoasua, toivottavasti toimii :D) teillekin kaava, kuvan kun tulostaa A4 -koossa pitäisi saada kaava oikeaan kokoon. Pidempi reuna rypytetään sopivaan mittaan (makuasia), minkä jälkeen ommellaan ompelukoneen suoralla pitkällä tikillä ennen hihan ompelua kiinni olalle. Tämän jälkeen hiha ommellaan paikalleen normaalisti. Frillojen ulkoreunoja en tällä kertaa huolitellut mitenkään, mutta jos haluaa niin saumurin rullapäärme tai kapea saumuriommel toimii siihen. Ommel vähentää reunan rullaantumista jonkun verran. 

Kokonaisuudessaan tosi kiva peruskaavakirja lasten vaatteita ompeleville ja ompelua aloittaville! Meillä jäävät nämä peruskaavat varmasti käyttöön. Kirjasta löytyy lasten vaatteiden kaavoja kooissa 86-140 cm ja vauvojen bodykaavat kooissa 44-86 cm. Näiden lisäksi kirjassa on naisten mekkokaava ja hyvä pipokaava (testattu jo aiemmin). Suosittelen tätä teosta, jos etsit hyviä peruskaavoja!  Näitä kirjoja löytyy muuten ihan kivasti myös kirjastoista, jos haluaa tutustua ennen oman ostamista. 

Kaavakirjasta on aiemmin kirjoitettu mm. Punatukka ja kaksi karhua ja Mehukekkerit -blogeissa.

*Paapiin kaavakirja saatu kustantajalta

Käsityöviikonloppu osa 1

Syksy ja kouluarki. Yhtäkkiä kiire vaan yllätti eikä kotona ollessa ole ehtinyt ja innostanut alkaa kuvailemaan viime aikojen valmistuneita tai edes arkeakaan. Vapaahetkinä on tehnyt mieli vaan neuloa, istua sohvalla ja juoda kahvit rauhassa. Tänään isompi tytöistä on sairaana ja yksi luennoista jäi väliin, niin päätin vihdoin saada jotain tänne blogiinkin tallennettua. 

Reilu viikko sitten olin käsityöleirillä. Otin viikonlopuksi matkaan niin ompelujuttuja kuin langanvärjäysprojektit. Olin kerännyt syksyn mittaan sipulinkuoria talteen ja yhden pussillisen sain myös marketista mukaan. Kasvivärjäys on kiinnostanut minua jo pitkään, mutta olen pitänyt sitä jotenkin vaikeana ja paljon perehtymistä vaativana. Leirillä oli mukana kokeneempi värjäilijä, joten tuntui kivalta tarttua puuhaan hiukan opastettuna. Ensin keittelin sipulinkuoria vedessä noin tunnin ajan, sen jälkeen siivilöin kuoret liemestä ja kaadoin liemen pois kattilasta, kuvassa näkyvään vihreään ämpäriin. Ämpäriin mittasin alunaa n. 50 g ja sen jälkeen upotin liemeen tummimmaksi oranssiksi värjäytyneet langat. Yhdestä vyyhdistä upotin ensimmäiseen värjäyserään puolen ja toisen puolen vasta myöhemmin. Näin sain monivärisen langan aikaan. Keltaiset langat ovat viimeisimpänä värjättyjä, kun liemestä osa väristä oli jo tarttunut aiempiin lankoihin. Väriliemestä otettuani huuhtelin langat vedessä, jossa oli etikkaa värin kiinnittymiseksi. 

Kasvivärjääminen oli tosi mielenkiintoista ja ihanan rentouttavaa puuhaa. Oransseista langoista tuli mielettömän ihanat, keltaisistakin tykkään paljon. Ulkona puuhastelu kesken leiripäivän teki hyvää! Värjäämistä on pakko päästä tekemään lisääkin! 

Viime aikojen tarveompeluita

Mulla alkoi tiistaina ompelukurssi! Päätin ihan yhtäkkiä ilmottautua kansalaisopiston ryhmään lähikoululle, kun Facebookin ompeluryhmässä törmäsin ilmoitukseen. Ihanaa, joka viikko ens kevääseen asti on kalenterissa varattuna reilu 2 tuntia ihan vaan ompelemiseen! Näillä tarveompeluilla aloitin tällä viikolla, yhdet housut sain lähes valmiiksi ommeltua kurssilla, samoin yökkäriä aloittelin siellä ja jatkoin kotona loppuun, kun en jaksanut viikkoa odottaa.. 

Pienemmällä tytöistä oli housupula, etenkin yksiväristen housujen puute kaapissa suuri. Kaupan housuista muokaten piirsin kaavan aiemmin ja nyt vähän suurensin sitä tämän hetkiseen kokoon. Oranssinpunaiset ja farkun näköiset ovat trikoota, sinapinkeltaiset collegea. Vähän leikatessa muokkaamalla sai kivasti erinäköisiä housuja pienellä vaivalla. Legginssikangasta oli ystävälle tehdyistä ompeluista jäänyt pala, ihan ei riittänyt siihen, että olisi saanut lahkeiden kuviot kohdistettua, mutta ihan kivat on mun makuun näinkin. Nurinkurin, kankaan nimen mukaan. 

Yökkäri isommalle tytölle oli myös tarvelistalla. Noshin kilopussista tuli sopivasti sydänkangasta ja tyttö sai uuden sydänyökkärin vanhan pieneksi jääneen tilalle. Kaavana käytin Ottobren Nukkumattia, koossa 92. Vähän mittailin vanhoista ja lisäsin niska-haara -välille pituutta pari senttiä ettei jää lyhyeksi ihan heti. 

Alimmat vaatteet ompelin serkun vauvalle lahjaksi, tilkkupussin paloista sain paidan tehtyä. Housut samaa farkkutrikoota kuin oman tytön housut. Näihin ja oranssinpunaisiin laitoin yksityiskohdaksi kansinepparin päällipuolet, nopea laittaa ja kivannäköinen. 

Mutta huh, yritin ottaa näistä vaatteista sovituskuvia. Kymmenkuisen liikkuvaisen tyttösen kuvaaminen niin että vaatteista sais jotain selvääkin, ei ollut kovin helppoa. Että ei sovituskuvia näistä sitten otettukaan. Mutta sopivia oli ja kivalta näytti päällä. 

Syksyn neulomishimo

Kesällä jo alkoi pieni neulomishimo, kun sain aikaan ensimmäisen huivin pitkään aikaan. Mitä ankeampi ja kylmempi sää, sitä enemmän on tehnyt mieli kaivaa esiin villalangat, merinokankaat ja keittää höyryävää teetä. Sillä kylmää täällä on ollut. Lämmitys ei oikein pelannut ja varpaat jäätyivät ilman villasukkia. Pieni kaipasi lämmikettä sisälläkin päälleen. Villaiset sukkahousut ja bodyt on kaivettu talviteloilta. Nyt sähkökin lämmittää vihdoin kotiamme, mutta villalle varmasti on tarvetta jatkossakin, kun syksy näyttää alkaneen todenteolla. 

Tämän pienemmän tytön huivin neuloin kesällä neulefestareilta ostetuista minivyyhdeistä. Tupsut jäivät vähän pikkuisiksi, mutta sopivan huivin sain aikaan kahdesta pikkumäärästä lankaa. Muistaakseni langat ovat Lanitium ex Machinan käsinvärjättyä merinovillaa, mielettömän pehmeää. Myssyn neuloin vanhoista jämälangoista jo aiemmin käyttämääni ohjetta hyödyntäen. Näyttää hassun malliselta, mutta päässä tosi istuva. Tämä tyttö heittää jokaisen pipon päästään, niin nyt on edes yksi päässä pysyvä nauhallinen olemassa. Pipon ihanan napin oon ostanut muistaakseni joskus käsityömessuilta Paapiin kojulta. 

Vielä ei näillä neulomishimo tullut taltutetuksi. Suunnitteilla on joku neuletakki ja pipo itselle sekä lapaset ainakin pienimmälle. Syksyn erkkapedan luentoja odotellessa! 

Kankaan lumoissa

Joskus käy näin. Kaupungilla ollessani hain vuoronumeron matkalippupalveluun ja päätin käväistä odotellessa Kukkuluuruu -lastenvaate pop-upissa katsomassa, mitä kankaita sieltä mahtaisi saada. Tämä Aarrekidin Bubble -neulos pysäytti ja se oli pakko saada matkaan. Ajatuksena oli ommella itselle joku kiva mekko kouluun syksyksi, mutta kotona tajusin, ettei alta metrin pätkästä millään saa itselle hihallista mekkoa. Ja mitä kauemmin kangasta katselin, sitä enemmän se näytti bomberilta. Keskiviikkona ostin kankaan, torstaina se oli esipesty ja perjantaina aamupäivällä ompelin. Ensin aioin hakea kirjastosta kaavalehtiä ja piirtää ihan oikean bomberin kaavan, mutta kun lähikirjaston hyvät lehdet olivat lainassa, päätin kokeilla (taas) itse kuosittelua. Ja onnistuihan se, omaa järkeä ja Tehtaamon ohjeita hyödyntäen. Kaavan pohjana käytin Noshin paitakaavaa koossa 92 cm, tiesin sen oleman hartioista sopivan väljä tällaiseen takkiversioon ja muuten hyvänkokoinen tytölle. Vaikka usein ompelen tuttuja ja turvallisia legginssejä ja perusvaatteita, on ompelussa melkein parasta haastaa itseään tämmöisissä projekteissa, joita ei ole ennen tehnyt. Ensimmäinen bomberi nyt tehtynä. Lisääkin voisi tehdä, itse en vaan usko osaavani käyttää. Mutta tämä kangas, tätä on ehkä saatava vielä joskus lisääkin ja itselle se mekkokin tehtyä. 

Paljon kaikkia kivoja juttuja on muuten tuolla pop up -kaupassa, kannattaa käydä, vielä ehtii!