Maton virkkuuta ja arkista vappua

Ollaan vietetty kiireistä viikkoa. Maanantaina käytiin kylässä. Tiistaina ja keskiviikkona oltiin hoitamassa lapsia. Isommat lapset keräsivät paljon leskenlehtiä - tuntui ihanan keväältä, kävellä rattaita työnnellen, joissa kaksi pienintä, meidän vauva ja hoitopoika nukkuivat. Aurinko paistoi ja lämmitti mukavasti. Torstaina nautittiin sitten kotipäivästä. Pikaisesti käytiin ostamassa vauvalle amme ja ystävä kävi kylässä. Toi mukanaan ihania munkkeja ja juotiin miehen tekemää simaa. Purin matontekeleen, se kun alkoi kääntyä mutkalle vaihdettua kesken kaiken koukun isompaan. Aloitin virkkaamisen alusta ja jo näyttää paremmalta. Vappuna paistettiin mekin munkkeja, en jaksanut edes kuvia ottaa, kun muualla niitä olin jo nähnyt niin paljon. Jatkoin virkkuuta vauvan istuessa sitterissä katsomassa. Sitterin hain torstaina, nyt jo tiedän että tarpeeseen tuli. Tyttö viihtyy siinä mainiosti, nauttii nähdessään paremmin ympärilleen kuin sohvalla makoillen. Käytiin mökillä paistamassa makkaraa ja ihmettelemässä korkealla olevaa vettä sekä kevääntuloa. Tänään ollaan oltu kotosalla, nautittu rauhallisuudesta. Mies lähti jääkiekkoa pelaamaan ja minä jäin vauvan unta valvomaan. Ensi kertaa vauva on nukkunut parvekkeella vaunuissaan yli vartin! Jospa oppisi pitämään ulkona nukkumisesta! 

Meidän vaunuista ja mummolareissusta

Pitkän pohdinnan jälkeen päädyimme Bumbleride Indie 4 -rattaisiin vaununkopalla. Vaihtoehtoina pohdimme Emmaljungan Super Nitroja, jotka Bumbleridit kuitenkin voittivat keveytensä ja pienen kokonsa vuoksi. Tärkeimpiä kriteereitä meidän vaunujen hankinnassa kun olivat 42 neliöiseen kaksion pieneen eteiseen ja Corollan peräkonttiin mahtuminen. Halusin myös saada rattaat, joilla on helppo kulkea kaupungilla, joten kääntyvät etupyörät rattaista piti löytyä. Renkaat tuli saada myös lukittua, jotta sisätiloissa eestaas hyssyttäminen onnistuisi helpommin ja kaltevilla teillä ei olisi vaaraa luisua ojiin. Se, miksi lopulta pohdin pitkään vaihtoehtojen välillä, oli toiveeni saada istuinosa katse työntäjään päin, mitä näissä Bumblerideissa ei ole mahdollista tehdä. Emmaljungat eivät olisi kuitenkaan mahtuneet peräkonttiin ainakaan kovin helposti, joten istuinosakriteeri sai jäädä vähemmälle huomiolle. Vaununkoppaa käytettäessä emme ole tähän ongelmaan vielä kovin törmänneet, mummolassa meillä tosin ei ollut koppaa mukana ja hyvin sujui kulkeminen kasvot menosuuntaan, toki vauva nukkui rattaissa kokoajan kun olimme lenkkeilemässä. Mummolaan emme ottaneet vaununkoppaa mukaan, sillä se vie autossa tilaa aika paljon, ellei jaksa laittaa koppaakin kasaan, mikä myös onnistuu. 

Rattaat ilman vaununkoppaa. Jalkaosan saa käännettyä neppareiden avulla ylöspäin, jolloin ei suurta valuvaaraa. Kuomu on todella tilava ja tulee tarpeeksi eteen suojaamaan auringolta.

Kurkistusluukku on magneeteilla kiinni pysyvä, hyvä ominaisuus lapsen unia ajatellen, kun ei tarvitse aukoa esimerkiksi kovaa ääntä pitäviä tarroja. Muutenkin koin luukun hyväksi, kun istuinosaa ei saa käännettyä työntäjään päin. Kuomussa on myös pieni tasku, johon itse ainakin sujautin mummolalenkeillä kännykän. 

Tästä kuvasta näkyy jotenkin, että rattaat ovat aika matalat. Itse olen alta 160 cm pitkä, joten minulle mataluus on vain plussaa ja sekä istuinosa että vaununkoppa sopivalla korkeudella. Pidemmälle ihmiselle tämä aiheuttaisi kuitenkin turhaa kumartelua. 

Tavarakori on tilava, mutta sen suuaukko kohtalaisen ahdas, kun selkänoja on alimmillaan tai vaununkoppa käytössä. Kokonaisen ostoskassin saaminen sinne on näin mahdotonta, joten olen päätynyt laittamaan usein ostokset suoraan koriin, jolloin ne kyllä sinne mahtuvat. Pohja on vedenkestävää kangasta, joten tavarat säilyvät rapakelilläkin kuivina. 

Vaununkoppa on kohtalaisen kapea, mutta pitkä. Meillä tämä on toiminut hyvin, vauva nukkuu selvästi paremmin, kun on vähän ahdasta. Kenties olo tuntuu silloin turvallisemmalta. Vaununkopan kuomu on myös kohtalaisen pieni, markettien vaunuverhot olivat aivan valtavia näihin, mutta itsetehty toimii hyvin. Koppa on myös todella kevyt ja sen saa irroitettua rattaista näppärästi. Näissä rattaissa istuinosa ei ole irroitettava ja vaununkoppaa pidetään istuinosan päällä, ainoastaan istuinosan kuomu tarvitsee irroittaa. Istuinosan kankaat ovat irroitettavat, mutta itse olen tykästynyt pitämään vaununkoppaa rattaiden kankaiden päällä, näin kopan ja vaunukankaiden väliin jää ns. tasku, johon on kätevää laittaa omat lapaset ja pipo, kun lämpö kävellessä yllättää. Kuvassa näkyykin hiukan vaaleanvihreää lapastani. Tällainen ratkaisu istuinosan ja vaununkopan välillä on toimiva, mikäli välillä tarvitsee rattaita ja välillä vaunuja, sillä vaunujen lisäksi mukaan tarvitaan vain istuinosan kuomu, jolla rattaat saa toimimaan. 

Tässä rattaat vaununkopan kanssa. Renkaat ovat toimineet meidän tarpeisiin todella hyvin, eturenkaatkin ovat riittävän isot eivätkä esimerkiksi jää jumiin katukiveyksiä ylittäessä, vaan rullaavat todella hyvin. Mummolareissulla kuljimme hiekkateillä, jossa kaipasin hiukan enemmän jousitusta rattaisiin. Takaa sitä löytyy, mutta eturenkaissa ei ole mitään jousituksia, joten maaseudun hiekkateille en näitä rattaita ensimmäisinä suosittelisi, vaikka sielläkin näillä pääsee kyllä eteenpäin. Olemme olleet valintaamme erittäin tyytyväisiä. Rattaat vaikuttavat myös kestäviltä ja laadukkailta, toivottavasti myös ovat sitä. 

Bumblerideista ovat kirjoittaneet myös 17 neliötä ja Luumutar. Heillä tosin rattaat kolmipyöräisenä versiona, mutta muuten aivan samanlaiset. 

Mummolan pihamaalla oli vielä lunta. 

Meidän viikonloppuun kuului isona osana jääkiekko ja Oulun Kärpät. Vauva iskän sylissä katsomassa peliä. 

Mummon muratin ja muiden kukkien taimet ihanassa auringon valossa. 

Kävimme myös kirpputorilla ja käsityöliikkeissä. Tässä tämän äidin kirpparilöydöt: ihana villapaita itselle (vielä pohdin otanko pompulat pois, kun ovat helposti irroitettavat), villainen huivi ja vauvalle villapöksyt odottamaan isommaksi kasvamista. Kenties ensi talvena sopivat. Käsityöliikkeestä löysin villakudetta, josta aloin jo virkkaamaan siksak-raitaista mattoa olohuoneeseen. Siitä lisää myöhemmin. 

Mukava viikonloppu takana ja uusi viikko edessä. 

Soittorasian tuunaus

Facebookin roskalavaryhmästä saadusta kuluneesta ja likaisesta soittorasiastalelusta sisusta irti. Aiemmin kirpputorilta löydetystä Paapiin pehmolelusta ratkoin auki alhaalta sauman, pumpulit ulos, soittorasia sisään ja kolo umpeen. Solmimisnauha yläreunaan ja vetotähden tilalle kaksipuunappia. Pienellä vaivalla äidin ja vauvan silmää miellyttävä lelu. Nukkuvat ja iloiset kasvot varmasti kiinnostavat pikku A:ta. Lelu saa soittaa Tuikituikitähtöstään automatkoilla, jos vauva ei meinaa viihtyä. Nyt me lähdetään ajelemaan viikonlopun viettoon, kun lelukin on valmiina! 

Vaipat piiloon

(kännykkälaatua, kun en muistanut kuvata oikealla kameralla lähtötilannetta)

Ongelma nimeltä vaippojen ja muiden vauvatavaroiden säilytys altaan vieressä. Vaippaa olemme vaihtaneet pesukoneen päällä, mutta nyt tyttö alkaa olla sen verran aktiivinen potkija ja kääntyilee hiukan, niin että äitiä alkoi hirvittää, milloin vauva kiepsahtaa lattialle. Pyykkikoneen päällä kun on tilaa ollut viemässä kori, jossa kaikki härpäkkeet aiemmin säilytimme. Täytyi siis saada se pois ja tilaa vauvalle enemmän. Vaipat oli kuitenkin hyvä saada käden ulottuville, ettei tarvitse kurkotella lattialta niitä nostamaan niin ettei näe kokoajan mitä vauva tasolla touhuilee. Halusin myös saada hymynaaman vauvan nähtäville, jolloin korin kohta täytyi saada tyhjäksi. Päätin vihdoin ottaa härkää sarvista kiinni tytön ollessa aamu-unillaan. 

Vauvan mummo ompeli pussilakanan Marimekon mustapohjaisesta Muija -kankaasta ja ylijääneen palan päätin nyt käyttää tähän säilytinprojektiin. Kun valkopohjaistakin Muijaa löytyi, sain tehtyä kaksivärisen käännettävän pussukan. Koska oli tarve saada tavarat pois tasolta, ompelin pussukkaan myös renksun, josta sen saa roikkumaan naulakkoon. Tällä kertaa ommellessa päätin tehdä huolellista työtä ja silitin vastoin tapojani saumat auki, lopputulos on aika paljon siistimpi kuin tätä tekemättä. Kotipalapelistä löytyy ohje tähän kätevään säilyttimeen, jos joku siellä ruutujen takana haluaa tehdä samanlaisen. Ompelukuvassa näkyy muuten ompelijan verrattoman kätevä apuväline, magneettiohjain. En tiedä, onko näitä saatavilla ihan tavallisista ompelutarvikeliikkeistä, itse olen ammattikouluaikoinani koulun kautta tullut hankkineeksi. Saa melkeinpä liian helposti suoraa saumaa aikaan tämän avulla, vaatii tosin metallisen koneen rungon, että saa kiinnitettyä. Saman asian ajaa osittain teippi koneeseen kiinnitettynä, mutta ohjain on varmempi, kun kangas ei sitä kauemmaksi paininjalan alta voi karata. 

Meiän kylppärivessa näyttää näissä kuvissa melkeimpä paremmalta kuin todellisuudessa onkaan. Valoa on liian vähän ja aivan liian keltaista, näyttää seinän kaakelien värit luonnossa kellertävämmiltä. Tämä näitä vuokrakämpän huonoja puolia.. Aika paljon kivemman näköinen tuli kuitenkin pyykkikoneen seudusta pienillä muutoksilla. 

Kesä tulee

Satamassa on jo melkein kesä. Vesi on vapautunut jäistä ja kahvila auennut jälleen kesän ajaksi. Viima oli vielä kylmä ja kaakao lämmitti käsiä ja mieltä. Aurinko antoi osansa lämmöstään. Ystävän kanssa aika kului nopeasti. Näitä hetkiä lisää! 

Sämpyläpäivä

Tänään meillä on ollut leipomispäivä. Taikinakone hurisi ja sämpylätaikina valmistui kätevästi. Ja maistupas ne tuoreet sämppärit pitkästä aikaa niin makosilta, että kannattas mamman useemminkin kaivaa jauhopussi kaapin perältä ja laittaa kone hurisemaan. Oon yrittäny tehä päätöksiä syödä taas raskausajan diabetesdieetin mukaan, mutta eipä se näytä onnistuvan, kun ei ole pakkoa. Pitäis pari päivää tsempata niin huomais eron jaksamisessaan ja innostuis jälleen syödään terveellisesti ilman turhia hiilareita. Onneksi pari sämpylää ei ihmistä pilalle laita.