Materiaalina oma käyttämättömäksi jäänyt Marimekon Leijona -huppari. Kaavana kirpputorilta löydetty haalari, silleen kankaille taiteltuna, kun ei sitä kaavapaperia kerran (jos toisenkaan) ollut. Vetoketju kirpputorilta ammoisina yläasteaikoina ostettu. Ilta, jolloin on keksittävä tekemistä, ettei ikävä inttimiestä kohtaan kasva liian suureksi. Lopputuloksena valtava sotku ja vauvaa maailmaan odottava jumpsuit. Söpöys lisääntyi huimasti ja toivon mukaan myös vaatteen käyttöaste. Onnea on katkenneiden neulojen ja kireentyneiden hermojen kautta opeteltu ompelutaito!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentit lämmittävät mieltä, kiitos! :)