3/28/2017

Joutsenmekko ja imetyskorujuttuja








Ensimmäisen lapsen syntyessä ajattelin, etten minä imetysvaatteita tarvitse. Että onhan sitä ennenkin imetetty ihan tavalisilla paidoilla, helmoja nostellen ja kaula-aukkoja venytellen. Onnistuihan se, mutta ei se kovin kätevää ollut. Yleisillä paikoilla imettämistä välttelin sen takia mahdollisimman paljon, kun vaatteiden siirtely pois edestä oli kohtalaisen rasittavaa. Sen lisäksi paljasta pintaa vilkkui helposti enemmän kuin olisin halunnut ja harsojen ynnä muiden kanssa säätäminen vasta ärsyttävää olikin. Esikoisen imetystä ei kuitenkaan kestänyt kovin kauan, joten en panostanut sillä kertaa imetysvaatteisiin. Nyt toisella kierroksella ostin muutaman imetyspaidat kirpputorilta jo ennen vauvan syntymää. Aluksi ajattelin, että pidän imetysvaatteita vain julkisilla paikoilla, mutta pian huomasin, että kotonakin ne vaan olivat todella näppäriä. Jokainen säästetty sekunti maitoa haluavan vauvan kanssa alkoi tuntui tärkeältä, samoin oma mukavuus. Niinpä aloin bongailla kirpputorireissuilla luukullisia paitoja. Kovin paljon erilaisia en ole löytänyt, joten päätin ommella itse. Etenkin mekkovalikoimaa teki mieli kartuttaa lisää. 

Noshin uusien kankaiden ilmestyttyä ihastuin heti Joutsen -printtiin. Värejä oli monta ja iski valinnanvaikeus. Päätöksen sain tehtyä, kun näin Mehukekkereiden Veeran ompeleman mekon. Syksyn värisenä ihmisenä uskoin koivun olevan minullekin oikea sävy. Yllätyin postin saavuttua, kun väri on hiukan vaaleanpunaiseen taittava, mutta tykkään kuitenkin. Väri toimii hyvin keltaisten asusteiden kanssa ja on kyllä omiaan siinä, ettei tee minua kalpean näköiseksi, kuten puhdas valkoinen tai harmaa olisi saattanut tehdä. Mekon kaavaksi valitsin myös saman kuin inspiraationa toiminut Veera (Mekkotehtaan Ruut). Muokkasin kaavasta vain imetysluukullisen version. Luukusta tuli sen verran huomaamaton, että tämä toimii varmasti myös imetysajan jälkeen ihan tällaisenaan. Hihaton mekko on siitä kätevä, että kylmemmillä säillä voi käyttää neuletakin kanssa ja kesän lämpiminä päivinä ihan sellaisenaan. 

Vauva on alkanut kiinnostua ympäristöstään siinä määrin, että syöminen on ollut toisinaan aika pätkittäistä. On näperretty ja kiskottu äidin hiuksia, paitaa ja pyöritelty sormia nyrkissä. Maistettu pari kertaa tissiä ja taas jatkettu leikkimistä. Minua oli jo jonkin aikaa kiinnostanut imetyskorun toimivuus, mutta valmiina en löytänyt korua, jonka väri sopisi vaatteisiini. Tilasin netistä murretun sävyisiä silikonihelmiä ja askartelin korut sekä itselleni että taaperolle. Ja yllätyin, vauva ihan oikeasti näpertää nyt helmiä ja jaksaa keskittyä paremmin syömiseen. En olisi ihan heti uskonut! Ja piristäähän kivanväriset helmet aika mustavoittoista imetyspukeutumistakin mukavasti!



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommentit lämmittävät mieltä, kiitos! :)