Inttilesken elämässä aina viikonloput eivät erotu arkipäivistä millään tavalla, kun mies on kiinni kassulla. Tänä viikonloppuna tilanne on juuri sellainen, joten päiviin täytyy keksiä jotain erityistä, että muistaa elävänsä lauantaita. Tänään siis siivosin ensin ja sen jälkeen silitin keittiön pöydälle liinan, hiukan juhlan tuntua arkiseen elämiseen. Samalla vähän valmistauduin huomisten vieraiden tuloon. Päivät myös kuluvat nopeammin, kun saa jotain konkreettista aikaan pikku A:n unien aikana. Marimekon Fokus pyöreäksi kantattuna on meidän 70-lukuisen pöydän paras kaveri. Samanlaisella pöydällä sen näin Talo&Koti -lehden kuvassa ja erään lastenhoitokeikan päätteeksi kulkuni kävi Marimekkoon palkinnoksi itsellenin kangasta ostamaan. Yhä tykkään paljon, vaikken kovin usein liinaa pöydällä pidäkään. Pitäisi olla ahkerampi siinä asiassa, pöytä kun kaunistuu joka kerta uudeksi itselle, kun liinan vaihtaa.
Auringosta olemme tytön kanssa tänään nauttineet. Tyttö rattaissa ja minä kävellen kaupungin keskellä olevaa metsää ympäriinsä. Linnut lauloivat ja aurinko lämmitti selkää. Päivä oli ihan hyvä, vaikken miestä kotiin saanutkaan kuin muutamaksi tunniksi illalla. Parvekkeella mittari näytti 22 astetta ja istuin siellä tovin jos toisenkin nautiskellen. Kenties se kesä tulee sittenkin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentit lämmittävät mieltä, kiitos! :)