2/28/2017

Kierrätysompelua - röyhelöpaidasta nelikuisen housuiksi






Nelikuinen on muuttunut yhtäkkiä isoksi vauvaksi. Ei kooltaan, omilla käyrillään miinuksilla hidastelee, mutta taidoiltaan. Kääntyy selältä mahalleen hetkessä, päristelee, juttelee paljon, nauraa käkättää entistä useammin maailman ihaninta vauvanaurua. Ottaa leluja käteen, alkaa ymmärtää kokoajan entistä enemmän. Jaksaa valvoa jo hurjan paljon pidempiä aikoja kuin aiemmin. Ja on se sen verran kokoakin kasvanut, että pienimmät housut alkavat jäädä pieniksi. Joten ompelupuuhiin oli ryhdyttävä.

Hihaton, kivaa kangasta oleva röyhelötoppi kirppikseltä eurolla. Odotteli kaapissa puolisen vuotta, kunnes totaalinen housupula iski nelikuisen vaatevarantoja tonkiessa ja päätin ottaa ratkojan käteen vihdoinkin. Röyhelöt irti paidasta, kaava kankaalle ja leikkuuhommiin. Kaavana käytin jälleen kivaksi todettua Muita ihania -blogin housukaavaa. Samalla leikkasin myös kahdet muutkin housut, niistä ei tullut vaan otettua kuvaa. Näitten housujen resorin napsin irti vauvan paidan helmasta, paita kun oli epäonnisesti aivan liian pienellä kaula-aukolla varustettu ja lähes pitämättömäksi jäänyt. Paitakankaat taitavat päätyä myös johonkin muuhun ompeluprojektiin. Kivat pökät näistä tuli! Lähes aina tykkään kierrätysompelujutuista, niitä pitäisikin tehdä enemmän. Säästäisi rahaakin huomattavasti, kankaat kun ei mitään halpoja nykypäivänä ole. 

2/13/2017

Sylva -huutis





Facebookissa järjestetään keskiviikkona 15.2 Saumanvara -ompeluryhmän hyväntekeväisyyshuutokauppa Suomen syöpäsairaiden lasten ja nuorten hyväksi. Jo viime syksynä suunnittelin ompelevani jotain hyväntekeväisyyshuutokauppaan, mutta vauva syntyi juuri niihin aikoihin, kun olisi pitänyt postitella ompeluksia, niin en saanut aikaiseksi. Nyt kuitenkin otin itseäni niskasta kiinni ja ompelin syksyllä leikatun hupparin valmiiksi. Ensin emmin jättäisinkö sittenkin itselle, sen jälkeen meinasi itsekriittisyys iskeä, mutta lopulta päätin rohkaistua. Vaaleanpunainen ei oikein ole meidän väri, mutta uskoisin sen iskevän suurimpaan osaan huutajia kuitenkin hyvin. Huppari on n. kokoa 86-92 cm. Tarkemmat tiedot löytyvät Facebook -ryhmästä. Nyt kaikki huutamaan itselle uniikkeja vaatteita ja auttamaan samalla! 

2/07/2017

Huopatöppöset vauvalle









Ennen joulua havahduin, ettei meidän pienellä vauvalla ole kunnon lämmikettä jalkoihin villasukkien päälle laitettavaksi. Pienellä on vielä varsin palelevat varpaat, joten töppösille oli tarve. Hupsistarallaan joulukalentereita selatessani ihastuin uudelleen Terhin tytölleen tekemiin töppösiin ja päätin saada itsekin töppöset tehtyä. Lopulta näistä tossukoista tuli varsin samannäköiset,vaikka en enää tehdessä edes muistanut millaiset alkuperäiset olivat. Varren lankakin on sattumoisin samaa, sillä näitä varten ostamani merinovillalanka oli ihan eri väristä valkoista kuin huopuva lanka, joten jäi sitten kokonaan käyttämättä.. 
Virkkasin Novitan Huopasesta töppösosan Me piipertäjät -blogin ohjeen mukaan. Huovutin tossukat koneessa ennen varsien tekemistä, sillä halusin varsista joustavan, jotta tossut pysyisivät hyvin jalassa niin kantoliinassa kuin rattaiden kopassa vauvan potkiessa jalkojaan. Varret neuloin Novitan Woolista ja ompelin kiinni töppösiin käsin. Toimivat ja lämpimät tuli näistä huopikkaista. 




2/06/2017

Uuden viikon iloja










Uusi viikko, arki. Meiän rytmi on kääntynyt aika myöhäiseksi, tänään herättiin vasta puoli kymmenen aikoihin. Aamupalan jälkeen lähdettiin puistoon, mutta muut puistoilijat olivat jo lähdössä kotiin. Kiikuttiin sitten isomman tytön kanssa kahdestaan, pelleiltiin ja nautittiin auringosta. Pienempi nukkui aamu-uniaan. Nyt on tullut ihan tavaksi lähteä joka aamu ulkoilemaan, niin vauva varmasti nukkuu edes yhdet vähän pidemmät unet. Esikoisen neuvolakortista luin, että kolmikuisella on hyvä unirytmi. Nyt tuntuu, että ainoastaan aamujen osalta osaan edes vähän ennakoida. Unien määrästäkään en osaa sanoa juuta enkä jaata, muuta kuin että aika lyhyitä pätkiä nukkuu. Ehkä kolmesti, neljästi, viidesti. Jotain sinne päin. Kolmikuinen on kuitenkin iloinen vauveli. Nauttii jo leluista, hymyilee ja käkättää ihanaa vauvanaurua. Ilahduttaa meitä kaikkia joka päivä olemassaolollaan. 

Muutama päivä sitten hain varastosta valkoiseksi maalatun oksan, leikkelin ja solmin villakudetta siitä roikkumaan. Tein hakuja pinterestissä makrameen maailmoissa ja aloin harjoitella solmimista. Solmin ja purin ja solmin. Kivaa puuhaa, solmia solmu siellä, solmu täällä. Voi jättää kesken siivoamatta jälkiään. Leveämmän tuosta olisi voinut tehdä, mutta ilahduttaa se näinkin. Ehkä jatkan sitä joskus, ehkä en. Tauluseinällekin saapui uutta. Karttajuliste kotikaupungista. Tykkään ja taisi tykätä aika moni muukin, kun muutamissa minuuteissa nämä taidettiin Harjun paperista loppuun myydä.