4/28/2016

Makuuhuoneen tauluseinä







Kurkistus meiän makuuhuoneeseen. Olohuoneessa vaihtui järjestys (jo aika päivää sitten) ja taulut olivat jälleen kerran väärällä kohdalla. Siirtyivät siis suosiolla pois ja päätyivät makuuhuoneen sängynpäädyksi. Tai siis ei, meillä ei ole sänkyä, vaan joustinpatjat lattialla. Tai on meillä sänky, mutta se on purettuna varastossa. Tuntuu niin paljon tilavammalta ilman sitä. Ja lapsukaisen kontatessa vauhdilla joka paikassa ja kiivetessä sängylle, tuntuu aika paljon turvallisemmalla, kun tippuu vain parikymmentä senttiä, jos ja kun ehtii aamulla äidin unenpöppörön aikaan konttaamaan liian reunalle. Naulasin muutaman naulan seinälle ja sain isojen taulujen kaveriksi hääkuvan ja pari muutakin. Nyt kyllä tuntuu, että tuo vaakatasossa oleva iso taulu on ihan hassu. Ehkä vielä kääntelen ja vääntelen ja venkslaan moneen kertaan. Vaan on se jo nyt kivempi kuin tyhjä seinä. Lamppu on kirppislöytö ja päiväpeitto omalta isomummultani peräisin. 



4/27/2016

Luontopolulla







Viikonloppuna käytiin kunnolla retkellä ekaa kertaa tälle keväälle. Eväät reppuun, lapsi liinaan ja luontopolulle. Joutsenet lensivät yli pitkospuilla kävellessä ja eväät maistuivat niin pienelle kuin isoille. Sen verran olivat jäät sulaneet, että saareen pääsi vetolossilla. Ihana keväinen luonto! 

4/21/2016

Päiväkotiviikon ajatuksia








Olen kaivannut näitä rauhallisia blogille omistettuja hetkiä. Ja muutenkin rauhallisia kotihetkiä. Vaikka arki rullaa hyvin ja nautin opiskelusta, toisinaan illat kiukuttelevan ja itkuisen lapsen kanssa ovat raastavia. Päivät päiväkodissa jaksaa hyvin, mutta kotona on ollut väsynyt eikä oikein itsekään tiedä mitä haluaisi. Syliin, lattialle, itku, syliin, leikkimään... Raastavaa! Tänään koulupäivä oli lyhyt ja ehdittiin kotiin jo ennen päiväkotiaikaa. Nautin siis rauhallisesta kodista, suklaajäätelöstä ja omasta ajasta. Onni, että kohta koulukevät on ohi ja jään tytön kanssa kotiin nauttimaan kesästä. 

4/15/2016

Kevätvaatteet käyttöön!








Ihana kevätpäivä! Muutamien kylmien päivien jälkeen takapihan 20 astetta tuntui kovin lämpimältä. Päästiin sopivasti kokeilemaan eilen postista pyöräillen (!) hakemaani välikausihaalaria. Olin haaveillut tästä H&M:n kuorihaalarista jonkin aikaa ja vihdoin monien sattumusten jälkeen meillä on se! Kertaalleen olin jo tilaamassa haalaria, mutta kun olin saanut tunnukset luotua, se olikin kokonaan loppuunmyyty. Tämän jälkeen ehdin jo kysellä äidiltä, voisiko hän käydä Helsingin liikkeistä kyselemässä ja hän kävikin, mutta möivät eioota. Pari päivää tämän jälkeen kävin lastentarvikekirppiksellä ja olin jo ostamassa ihankivaa haalaria parilla eurolla, mutta jätin kuitenkin rekkiin. Kirppikseltä kotiuduttuani menin jälleen katsastamaan H&M:n nettikaupan tilannetta ja sieltä sattuikin löytymään juuri oikean kokoinen haalari. Äkkiä ostoskoriin ja tilaamaan! Onneksi oli laskuvaihtoehto, niin ei tarvinnut alkaa etsimään nettipankkitunnuksia jne. Että sellainen tarina tällä haalarilla! 

Haalarin kaveriksi ompelin kevätpipot, joita pystyy pitämään ilman kypärämyssyä. Keltavalkoinen on joustofroteena, mustavalkoinen trikoota. Vuorina kummassakin joustocollegea niin pysyy pikkuiset korvat lämpiminä. Kaavana käytin Nosh:n lippapipon ilmaiskaavaa, kokoa 6-24 kk. Korkeudeltaan oli hyvä, leveydestä olin noin 1,5 cm pois, kun ei pysynyt ensimmäinen testiversio päässä.  

Ja hei, huomatkaa miten hieno mopo meidän tytöllä on! Oikeen kultaisilla vanteilla! Kelpaa tällä mummin ja ukin antamalla synttärilahjalla kesällä huristella. Kunnon pörinä kuuluukin kun tyttö mopon selkään kiipeää. Aurinkolasit ei tällä lapsella kovin kauan päässä pysy, pitäisköhän viritellä joku narusysteemi, ettei sekunnissa nykisi pois. 

4/03/2016

Kotikuvia










Kotikuvia. Askartelin maustepurkkeja lisää, kun alkoivat käydä vähiin. Tyttö sai ihanan Ommdesign maatuskan synttärilahjaksi, pienimmät takavarikoin hyllyyn koristeiksi. Maatuskalla onkin leikitty ahkerasti. Heti kun nostan kaapin päälle riviin, niistä tulee tosi kiinnostavia. Tyttö aukoo ja yrittää sinnikkäästi laittaa palasia kasaan. Ja mikä ilo kun siinä onnistuu. Vielä virpomaoksat maljakossa, kohta voisin ostaa jo kukkia tilalle. 

4/02/2016

Ompelujumin selättämistä






Ompelut ovat takunneet jo pari kuukautta. Ensin hidasti saumurin terän tylsyminen ja itse koneen kokoaikainen temppuileminen. Sen jälkeen aika kävi vähiin ja aina kun ehdimme kotiin oli jo niin pimeää, etten saanut muutamaa ommeltua koskaan kuvattua. Vihdoin tuntuu, että jumi alkaa selvitä. Olen viimeisen vuoden ajan kummastellut muiden ompelujumeja, mutta nyt ymmärrän paremmin kuin hyvin. Kun ei vaan kiinnosta ja innosta niin ei sitten. Oli parempi tehdä kaikkea muuta ja tarttua ompeluihin vasta kun alkoi yhtään kiinnostamaan. Ensimmäisenä sain tehtyä oman mekkoni, joka on yhä kuvaamatta. Sen tekemisestä olin haaveillut jo jonkin aikaa ja luulen, että suunnitelmissa ollut työ jumitti kaikkia muita ompeluhommia aikalailla. Mekon ompelun jälkeen leikkasin nämä tytön vaatteet ja tänään vihdoin teki mieli ommella. Sen kunniaksi taapero nukkuikin ihan kunnon päiväunet ja ehdin saada nämä kaikki unien aikana valmiiksi. Kahdet legginssit housupulaan, yhdet muitaihania-housut ja vielä raitapaidan. Raitapaitaan olen jotenkin tosi tyytyväinen. Aika usein tuntuu, että ompelen vain kuosivaatteita vailla mitään omia ideoita ja suunnitteluita, mutta tässä työssä ideoin kahta eri keltavalkoista kangasta yhteen ja lopputulos on mieleinen. Tasku tuotti aikalailla harmaita hiuksia, mutta lopulta se on siedettävä, vaikka vähän vinossa yhä. Ja että tykkään ompelumerkeistä! Vaatteet näyttää ihan erilailla viimeistellyiltä, kun niissä on kunnon tuotemerkki paikoillaan. Jospa näillä ompeluksilla päästäisiin taas alkuun. 

4/01/2016

Hääfiilistelyä

















Hääfiiliksiä parin vuoden takaa viime viikkoisen hääpäivän kunniaksi. Oman mekkoni ompelin itse ohuesta pellavakankaasta ja joustavasta pitsineuloksesta. Helmassa pellavaa oli kaksinkerroin, yläosassa yksi kerros pitsin alla. Mekon alla muhkea tyllialushame, jonka löysin käytettynä Torista. Itse mekko on todella ohut ja laskeutuva, joten se vaatii runsaan alushameen. Halusin todella yksinkertaisen puvun, jonka jujuna on pitsiä ja takana v-pääntie puunapeilla. Suunnitelma onnistui hyvin, kun itse jaksoi ommella. Kesken ompelun koneeni otti ja hajosi, mutta sain sen onneksi jotenkin toimimaan, niin että puku ehti häihin valmiiksi. Hunnun lainasin vaatetusompeluiden opiskelukaverilta. Boleron neuloi toiveideni mukaan ystäväni. Kengät puolestaan olin löytänyt jo muutama vuosi takaperin kirpputorilta 50 sentillä. Kimpun teki toiveiden mukaan siskoni. 

Somisteina pöydissä oli vanhoja lautoja, kuparikynttilänjalkoja kruunukynttilöineen sekä kukkia lasipulloissa.  Sekä kynttilänjalat että osa pulloista löytyivät kirpputoreja kiertämällä, laudat ystäväni kotoa. Kiitos heille! Koivuteema löytyi, kun keksimme tehdä kutsut koivuntuohia korttipohjina käyttäen. Isäni kaatoi lapsuudenkodin pihasta kokonaisen koivun, että saimme kakuille alustat tarjoilupöytiin. Saman koivun oksia hyödynnettiin kimppuuni. 

Ihanaa on, että yhä edelleen olen tyytyväinen häävalmisteluihimme ja koko juhlapäivään! 

(Kuvat: Jussi Wäistö ja ER)