Ompelut ovat takunneet jo pari kuukautta. Ensin hidasti saumurin terän tylsyminen ja itse koneen kokoaikainen temppuileminen. Sen jälkeen aika kävi vähiin ja aina kun ehdimme kotiin oli jo niin pimeää, etten saanut muutamaa ommeltua koskaan kuvattua. Vihdoin tuntuu, että jumi alkaa selvitä. Olen viimeisen vuoden ajan kummastellut muiden ompelujumeja, mutta nyt ymmärrän paremmin kuin hyvin. Kun ei vaan kiinnosta ja innosta niin ei sitten. Oli parempi tehdä kaikkea muuta ja tarttua ompeluihin vasta kun alkoi yhtään kiinnostamaan. Ensimmäisenä sain tehtyä oman mekkoni, joka on yhä kuvaamatta. Sen tekemisestä olin haaveillut jo jonkin aikaa ja luulen, että suunnitelmissa ollut työ jumitti kaikkia muita ompeluhommia aikalailla. Mekon ompelun jälkeen leikkasin nämä tytön vaatteet ja tänään vihdoin teki mieli ommella. Sen kunniaksi taapero nukkuikin ihan kunnon päiväunet ja ehdin saada nämä kaikki unien aikana valmiiksi. Kahdet legginssit housupulaan, yhdet muitaihania-housut ja vielä raitapaidan. Raitapaitaan olen jotenkin tosi tyytyväinen. Aika usein tuntuu, että ompelen vain kuosivaatteita vailla mitään omia ideoita ja suunnitteluita, mutta tässä työssä ideoin kahta eri keltavalkoista kangasta yhteen ja lopputulos on mieleinen. Tasku tuotti aikalailla harmaita hiuksia, mutta lopulta se on siedettävä, vaikka vähän vinossa yhä. Ja että tykkään ompelumerkeistä! Vaatteet näyttää ihan erilailla viimeistellyiltä, kun niissä on kunnon tuotemerkki paikoillaan. Jospa näillä ompeluksilla päästäisiin taas alkuun.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentit lämmittävät mieltä, kiitos! :)