1/04/2018

Kun neulontakärpänen puraisi



Tätä tyyppiä täällä näppisten takana on iskenyt neulontakärpänen! Viimeiset pari vuotta oon neulonut tosi vähän suhteessa aiempiin vuosiin ja pääasiassa pieniä lasten sukkia ja myssyjä. Yhtäkkiä syksyllä päätin, että alotan neulomaan itselleni paitaa, että on mitä luennoilla tehdä. Ja toden totta, tekemistä on ollut eikä paita ei oo vieläkään valmis. Nyt sentään jo lähempänä loppua kuin alkua. Kevään luentoja odotellessa! Mutta ei edes se, että mulla on yksi iso työ kesken, vaan että mä oon alottanut seuraavia töitä ennen kun se edellinen on valmis. En ois ikäpäivänä uskonut, että pystyn sietämään montaa keskenerästä työtä samaan aikaan, mutta yhtäkkiä se onkin ennen kaikkea mukavaa: voi valita mitä työtä minäkin iltana tai milläkin luennolla neuloo! Ensin oli se edelleen keskeneräinen paita, sitten välissä aloitin jo lapasia (kun en uskaltanut ottaa metallisia pyöröpuikkoja lentokoneeseen, vaan mukaan piti saada puiset sukkapuikot), sen jälkeen edellisen postauksen pipo ja nyt alotin vielä huivia. Enkä mitään pikkusta huivia, vaan ihan kunnon kääriytymishuivin. Hurjaa! Ainakin mulle. 

Ja koska näitä töitä yhtäkkiä on näin paljon kesken ja edelleen talossa häärii kaksi aktiivista lasta, tarttin myös uuden projektipussukan, johon kätkeä silmukat piiloon ahkerilta sormilta. Koska suunnittelin lähteväni eilen neuleiltaan, olihan se tehtävä pikapikavauhdilla ennen iltaa, että voin napata uuden pussukan mukaan. Neuleiltaan lähtö lopulta peruuntui, mutta onpa edes uusi pussukka keskeneräisille töille olemassa ja itseäni ilahduttamassa. Pussukan ompelin samalla Jujunan kaavalla kuin edellisenkin, siihen kun oon ollut tosi tyytyväinen. Eihän tämmösen tekemiseen välttämättä kaavaa tarttisi, mutta tulee omaan makuuni ainakin siistimpi ja osuu kätevämmin kaikki kulmat kohdilleen, kun ei leikkaa ihan summissa sinne päin. Kangas on kantoliinakangasta (tuolla näkyy liinana). Minulle jäi tätä Hertta -kangasta kiva pala, kun lyhensin liinan ennen myyntiä. Vuori puolestaan kirpparilta ostetusta tyynyliinasta, vetskari anopin varastoista. Ja tietty tähänkin piti ujuttaa noita nahkayksityiskohtia, kun niistä niin paljon tykkään. 

Projektipussukoissa kuskaan nykyään noita kaikennäkösiä neuleita sekä neulontatarvikkeita, kuten silmukkamerkkejä pienessä metallirasiassa, saksia, neulaa päättelyitä varten ja yleensä vielä jotakin ohjepaperia, lankavyötteitä ja lankoja. Tuossa keltaisessa pussukassa tällä hetkellä alimman kuvan sisältö ja niiden lisäksi vielä huiviin kuuluvat muut langat, jotka ovat erillisessä (muovi)pussissa, ettei langat oo ihan sekasin. Seuraavaksi voisinkin ommella vielä pieniä kangaspussukoita, joihin voisi laittaa ne muut langat ja sujauttaa pussin isomman projektipussukan sisään. Vaikka vähän hifistelyltä ehkä koko projektipussukkahomma tuntuukin, niin aika paljon mukavampi on kuskata töitä kunnon pusseissa aikasempien muovipussien sijaan. Ei enää puikot sojota muovipussista ulkona tai langat ole sekaisin luentomuistiinpanojen ja kynien kanssa. 

4 kommenttia:

  1. Kerrassaan upea! Kiitti kasvavinkis, itsekin on aikomuksena tehdä tuon tyyppinen, kudoin syksyllä kankaan pussukkaa varten, joten kaava täytyy olla ja varmaan teen harjoituskappaleenkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva, että oli hyötyäkin tästä vinkkauksesta! Tää on tosi kivanmallinen. Oi itsekudotusta kankaasta oiskin tosi ihana!!

      Poista
  2. Voi kuinka kiva blogi sinulla on ja kuinka nättejä töitä olet tehnyt. Pitää liittyä lukijaksi :)
    Opiskeluaikojen hyviin puoliin kuuluivat juurikin nuo luennot, jolloin pystyi neulomaan ja virkkaamaan :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon kivasta kommentista! Ja tervetuloa lukijaksi!

      Kyllä, opiskelujen paras osa, melkeen harmittaa että valmistuminen jo häämöttää :D

      Poista

Kommentit lämmittävät mieltä, kiitos! :)