Korkkikangasta ja miehelle vaatetta

Mies osti uuden puhelimen. Läpällisia kuoria puhelimeen ei liikkeestä löytynyt, mutta muovinen takasuojakuori oli lähtenyt matkaan. Innostuin näpertelemään korkkikankaasta puhelimelle läppäkuoret, jotka suojaavat puhelinta kolhuilta. Käytin oman puhelimeni suojakuoria kaava-apuna. Vanhoista lasten leikkikuorista hyödynsin magneetit ja korkkikankaiden väliin liimasin vahvaa pahvia kontaktiliimalla. Ompelua tässä oli aika vähän, mutta edes reunatikkauksen verran. Miehen ostama muovinen takasuojakuori liimattiin tekemiini kuoriin myös kontaktiliimalla. Kovin huolella tehty tästä kuoresta ei tullut, mutta ajaa asiansa kuulemma hyvin. Itselle aion myös tällaiset värkätä myöhemmin. Seuraavaan versioon teen aukot kameroille tms. ennen liimailua ja ompelua, tähän oli hankala saada tehtyä siistejä aukkoja, kun tein ne vasta viimeisenä. 

Pienen ompelutauon jälkeen halusin ommella tämän Kankaiden yöstä Käpyseltä tilaamani Roiske -kankaan kaapista pois. Miehelle tästä olin paitaa suunnitellut, mutta hänen kuosimietintänsä vuoksi oli jäänyt tekemättä. Nyt päätin kokeilla, josko valmiina uppoaisi miehen makuun. Paita omalla kaavalla, bokserit Kangaskapinan ilmaisbokserikaavalla. Tasku Noshin farkkucollegea, ompelumerkki Ommelkuplasta. Bokserikuminauha kierrätetty vanhoista boksereista. Paidan pääntien huolittelin tällä kertaa eri tavalla kuin ennen, tuli musta aika kivannäköinen. Ommeltunakaan kangas ei kuitenkaan muuttunut miehen makuun sopivaksi, mutta veljeni tykästyi paitaan, joten käyttöön pääsee tämäkin. Aina kannattaa silti yrittää! 

Uusia tuulia

Kahden kuukauden tauko koneella istumisesta! Ei vaan tehnyt mieli kirjoittaa eikä edes kunnon kameralla kovin kuvata. Kandin palauttamisen jälkeen kiintiö taisi olla aika täynnä, vaikka uskoin tilanteen helpottavan ihan vaan kun työ oli tehtynä. Tässä välissä olen ehtinyt tehdä kahden ja puolen viikon sijaisuuden lastentarhanopettajana, valmistunut yliopistosta, viettänyt valmistujaisjuhlia ja saanut itsenikin yllätykseksi vakituisen työpaikan. Samaan aikaan olen ommellut lähes kaiken liikenevän ajan, kun sain valmistujaislahjaksi uuden saumurin <3 onkin ollut ihanaa surruuttaa menemään, kun konetta ei tarvitse säätää ja lankoja pujotella yhtenään uudelleen. Mieletön tunne! Yhtäkkiset, nopeat muutokset koulun päättymisen ja työpaikan saamisen ovat laittaneet pään pyörälle ja ajatuksen surisevat lähes yhtä lujaa kuin uusi saumuri. Olen samaan aikaan hurjan innoissani, helpottunut ja myös mietteliäs. Paljon uusia asioita edessä, paljon vielä opittavaa, paljon varmasti iloja, mutta myös isoja haasteita. Onnea on muutosten keskellä omat harrastukset, joiden kautta saa ajatukset lepoa ja uudenlaisia näkökulmia. Seuraavan kerran sit käsitöiden kera takaisin tänne! 

Kengät kirppislöytä SPR:ltä 50 snt, mekko Verson puodin kankaasta itsetehty. Keskeneräisenä neulepaita itselle. Mekosta ja paidasta lisää myöhemmin. 

Nuuskamuikkuseni mun

Päiväkodin vappunaamiaisiin suuntaa huomenna Nuuskamuikkunen <3 Asu valikoitui kangaskaapin sisällön perusteella, Kankaiden yöstä ostettu Käpysen vihreä joustocollege oli täydellisen sopiva Nuuskamuikkusen mekoksi. Pikaompeluksena leveähelmainen mekko. Vähän vähemmän pikaisena ompeluna valmistui hattu Eurokankaan paksusta huovasta. Tässä työssä ihanuus korvaa laadun, ompelujälki hatussa ei ole lähelläkään priimaa. Nuuskiksen repuksi tuunasin kirppikseltä löydetyn nahkalaukun, irrotin pitkän olkahihnan ja ompelin tilalle vanhasta vyöstä leikatut reppuolkaimet. Niin täydellinen tähän asuun! Ystävän neuloma huivi kaulaan ja iskän vanhat kumpparit jalkaan. Ainiin ja vielä ukin tytölle  ensimmäiseksi jouluksi ostama huuliharppu mukaan. Välillä kiire on maailman paras inspiraation lähde! Nuuskamuikkunen on valmiina! <3 

Reppurakkaus

Palautin eilen kandin työni! Valmistuminen häämöttää jo ihan kulman takana. Sen kunniaksi päätin siirtyä pois Kånken -jengistä. Googlailin erilaisia reppumalleja, mietin Marimekon Eppu-reppua, Fjällrävenin Totepack -tyyppistä mallia ja eilentein -reppua. Kunnes googlailuideni kautta päädyin Nohomewithoutyou -joulukalenterin reppuohjeeseen. Aika kauan sai ohje hautua nettiselaimen suosikeissa, oisko vuoden verran roikkunut suunnitelmissa. Kunnes reppuhommaa taas suunnitellessani keksin mittailla tuttavan kantoliinan lyhentämisestä jääneen palasen ja huomasin ilokseni, että pala riittäisi juuri sopivasti reppuun ja aloin samantien leikkuupuuhiin. Kangas riitti aikalailla millilleen, ihan muutamia pikkusuiruja jäi jäljelle. 

Vuorikankaaksi löytyi kangaskaapin perukoilta monta vuotta odotellut puuvillakankaan jämä, josta koulukaveri aikoinaan ompeli mulle housut. Housut jäi käyttämättä, mutta repun vuorina tämä on varmasti oivallinen. Liinakankaisiin silitin tukikankaat, estämään pahimpien lankalenkkien syntymisen ja kestävyyttä lisäämään. Liinakankaat on kyllä kestäviä itsessäänkin, tämä kangas on kotimainen Vanamon Hehku, joka sisältää puuvillaa, pellavaa ja merinovillaa. Haaveilin tätä ihan kantoliinaksikin, mutta pellavaa sisältävät liinat tekevät niskat kipeiksi jo heti sitomisen jälkeen. Repussa tämä kuitenkin on toiminut, vaikka olkahihnatkin ovat liinakangasta. Ja nimensä mukainen on tämä Hehku, väri on ihan mieletön, todellakin hehkuu! Ai niin, toi tasku oli mun eka tämmönen kaitaletasku! Voin kertoa, että aika monesti purin ja lopulta päätin googlettaa ihan kuvallisen ohjeen ja sehän löytyikin just tosta eilentein -reppupostauksesta. Hyvä ohje olikin, kiitos Hanne!! 

Soljet ostin Jyväskylän kädentaitomessuilta Ullakan kojulta, saatavilla oli vain kirkkaita metallisia, mutta näpsäkästi väritin permanent-tussilla mustiksi. Voitte kuvitella, että mies vähän nauroi, kun näki mut väkertämässä näitä. Hirveen hyvin ei oo väri pysynyt, mutta helpostihan noi korjaa taas mustiksi jos kuluma alkaa haitata. Eniten häiritsi kiiltävä kirkas metalli tässä lämpimissä sävyissä hohtavassa repussa ja sen sain kyllä häviämään värityspuuhilla. Alkuperäisestä ohjeesta poiketen ompelin olkahihnojen kiinnityspalat repun kulmiin enkä pohjaan. 

Viimeisenä kiinnitin reppuun parkkinahkaiset kassinkahvat. Ompelin nämä käsin kiinni mustalla paksulla puuvillalangalla, niin on mahdollista irrottaa jos en tykkääkään. Aluksi vaalea nahka näytti vähän hassulta repussa, mutta jo nyt parin viikon käytössä on tummunut ja pehmentynyt ihanaksi. Että tuskimpa tulee tarvetta irrotella. Yläreunan kujaan pujotin kirpparilöytölaukun nahkanarut, lähinnä koristeena siinä ovat, vaikka voisi niillä tuota yläreunaa kiristääkin, jos jaksaisi. Ompelumerkki paikalleen ja ai että, uus reppu on valmis! 

Pari viikkoa oon nyt tätä reppulaukkua ehtinyt jo käyttää ja todennut just sellaiseksi, minkä halusin. Toimii näppärästi reppuna koulumatkoilla tai siis toimi ja kätevästi saa heitettyä olalle jos tarvii moneen kertaan kaivella vaikka kaupungilla lompakkoa tai puhelinta repun syövereistä. Sisä- ja etutasku on osoittautuneet tarpeellisiksi, vaikka aika usein ne avaimet silti pyörii repun pohjalla. Kånken on todellakin syrjäytetty retkirepuksi. Tää on ihan mun reppu. <3

Huivi takin kaveriksi

Kaipasin keväthuivia itselleni aiemman Vertives Uniten tilalle. Ystävä vinkkasi muutaman mallin ja ensimmäiseen ihastuin heti. Lankalauantaina pääsin mummilareissun yhteydessä Neulekahvila Lentävään lapaseen, mistä löytyikin ihanat langat. Alkuperäisenä suunnitelmana oli tehdä enemmän metsänvihreän ja jonkun neutraalin yhdistelmä, mutta ihastuin voimakkaampiin väreihin. Yritin vähän vastustella ja päätyä alkuperäiseen suunnitelmaan, mutten vaan kyennyt. Nämä värit kyllä toimivat yhdessä hyvin ja takin kaveriksikin erityisen kivasti.  Keltasävyinen lanka on Handun merinoa, petrooli Sadnes Garnin alpakkasilkkiä. Ihania oli neuloa molemmat ja tosi mukavantuntunen huivista tuli. Neuloin ohjetta isommilla puikoilla, kun halusin lämpimämpiin säihin vähän ohuemman huivin. Pituutta tulikin sitten ihan kunnolla, kieputettavaa riittää. Kivasti silti asettuu kaulalle. Tätä huivia en lopulta edes pingottanut, kastelin vain ja höyrytin samalla leveyttä huiviin venyttäen. Tykkään tästä tosi paljon! 

Feile -huivi

Suunnittelija: Justyna Lorkowska

Ohje: Ravelrystä

Lanka: Handun merino ja Sadnes Garnin Alpakka Silke

Menekki: Handua n.80 g, Alpakka Silkeä n.90 g

Puikot nro 4

Elämäni takki

Kevätkevätkevät! Tänne meidänkin huudeille on yhtäkkiä, meidän lomaillessa mummilassa, tullut kevät. Hiekka rahisee kenkien alla, kengät pysyvät kuivina ja aurinko lämmittää. Tiet on kuivia ja linnut sirkuttaa. Nautin! On tullut vihdoin kevättakin aika. 

Taannoin viime syksynä, bongasin R-Collectionin pop-up -myynnistä tiedon. Harmi vaan, sattui olemaan Oulussa, johon meiltä oli vähän turhan pitkä matka shoppailemaan. Vinkkasin kuitenkin ystävälle, joka innostuikin tsekkaamaan valikoiman. Lähetin hänet tutkailemaan takkikangasvalikoimia - aiempi takkini, kirpputorilöytö, alkoi vedellä jo viimeisiään. Kankaan sain kuin sainkin ja mies vielä muisti tuoda työreissultaan kotiin (oli kuulemma ensin unohtanut kangaskassin huoneeseen..). Kaavan piirsin takkiin syksyn puolella ja talven verran keräilin motivaatiota alkaa näpertelemään. Tiesin, että monen monta iltaa ja ompeluhetkeä projektiin saisi varata. Kevättalvella Facebookin ompeluryhmässä järjestettiin kuin tilauksesta takkiompeluhaaste! Tartuin vihdoin kankaaseen ja saksiin. Reilun viikon ajalle oli jokaiselle illalle tietty osuus, mitä takista oli tarkoitus ommella. Ihan en aikataulussa pysynyt, mutta valmiiksi takki tuli! Ompeluryhmän vertaistuki ja ompelukurssin opettaja olivat kyllä tarpeen, muun muassa kun takin ompelujärjestystä mietin. Kaavana takissa käytin Ottobren parkatakin kaavaa 5/2013 -lehdestä. Heti alkuun päätin ommella takin eri tavalla kuin ohjeessa, mikä tuotti päänvaivaa. Toisaalta, vaikka oonkin aika täysillä päätyyn -tyyppiä usein ompelun saralla, tällä kertaa tuntui aika virkistävältä käyttää aivosolujaan muuhunkin kuin varhaiskasvatuksen pedagogiikan pohtimiseen. Kun kerran näpertelemään aloin, teinkin sitten kerralla kunnon määrän yksityiskohtia, on tuulilistat, vetoketjulistat, kansitaskut, nyörikujat ja vaikka mitä. Ommeltujen yksityiskohtien lisäksi ihan viimeisenä pujotin vetoketjun vetimeen nahkanauhan ja kiristysnauhoihin kierrätin vanhan takin nahkalipuskat. Tämmösen isomman projektin jälkeen tuntui jopa oudolta alkaa surauttamaan legginssejä kasaan. Ja samaan aikaan silti ihanaltakin. Vaihtelu virkistää! Tekis mieli vähän hehkuttaa, että tiiättekö, mä ihan ite tän ompelin. Että kannattaa aina yrittää, epäonnistua ja yrittää taas. Ja ei, en usko että oon mitenkään erityistaitava, vaan uskon just siihen yrittämisen ja epäonnistumisen ja onnistumisen kautta aikaansaamiseen ja oppimiseen. Tän takin tekemisessä sen todellakin huomasin, monen monta juttua tuli purettua ja sitten vielä opittua ja onnistuttua.   

Takin päällikangas on R-Collectionin vahattua takkikangasta, pitäisi olla vedenpitävää. Vuorikangas Marimekon puuvillaa, olen saanut tämän aikoinaan ammattikoulukaveriltani. Hihoihin käytin liukasta vuorikangasta. Neppareina Sport/camping -versiot (löytyi Torin ompelukoneliikkeestä). Vetoketju, kuminauhat ja muu sälä Eurokankaasta. Takkikangas itsessään oli edullinen, mutta kaikki muu sälä toi lisähintaa. Edulliseksi tämä "kunnon" takki kuitenkin tuli. Kunnon köyhän naisen rokseri. 

Kuvat: lankarakkautta.blogspot.fi

Jyväskylän Kädentaitomessut 7.-8.4. Paviljongissa

 

Tänään välipalapöydässä tutkailin Jyväskylän Kädentaitomessujen näytteilleasettajalistaa. Messuthan on siis nyt tulevana viikonloppuna, 7.-8.4. ja minäkin ajattelin suunnata sinne! 

Messukerta taitaa olla minulle kolmas. Ensimmäistä kertaa olin ennen lasten syntymää, toisen kerran viime keväänä puolivuotiaan vauvan kanssa ja nyt aion suunnata messuille käsityökavereiden kanssa. Itselleni messut ovat pääasiassa mahdollisuus nähdä erilaisia käsityömateriaaleja sekä ostaa niitä ilman postikuluja ja postin odottelua. On ihanaa hipeltää kankaita ja lankoja, nähdä värit kunnolla ja miettiä mitä materiaaleista tekisi. Kaikkein parasta tämä kaikki on ystävien kanssa, jotka ovat yhtä innoissaan käsitöiden tekemisestä kuin itsekin. Edellisinä vuosina olen keskittynyt pääasiassa kankaiden tutkailemiseen, nyt aion katsella vähän tarkemmin lankoja, kun olen innostunut neulomisesta pitkästä aikaa kunnolla. Ompelun saralta aion silmäillä lisätarvikkeita, kuten kuminauhoja, ompelumerkkejä ja muuta pientä. Materiaalien lisäksi messuilla on myös paljon valmiiden kädentöiden myyjiä, joilta löytyy jos jonkinmoista taidokasta tuotetta omaksi iloksi tai lahjaksi ostettavaksi. 

Tässä mun oma tärppilista putiikeista, jotka aion ainakin kiertää kunnolla: 

Ullaka C6/2

Täältä pitäisi ainakin saada ompelutarvikkeita, aion tsekata myös nahkapaperi- ja korkkikangasvalikoiman. 

Nahkaamon C3/2 nahkavalikoiman aion tarkistaa. Nahkamerkkejä olis ihana saada ostettua! 

Vanja Sea C37/3 

Vanja Sean kankaita ihailen aina messuilla, nytkin täytyy päästä katsomaan! Välillä mukana ollut myös kasvivärjättyjä lankoja, saa nähdä miten tällä kertaa. 

Verson puoti C9/1

Jes, vihdoin Verson puotikin mukana Jyväskylän messuilla, pakko päästä tsekkaamaan kangashyllyt! Vaatii varmaan aika paljon itsekuria olla ostamatta mitään.. 

Käpynen, Ikasyr, Paapii ja Lankakauppa Kerä ovat mukana yhteisellä osastolla C4/1. Täältä löytyy varmasti kankaita joka tyypin makuun! Kerän langat aion myös tsekata. 

Pilpo Design on tuore kangaskauppatuttavuus, jonka osaston aion myös tsekata. C59/1

Myös Majapuu on tulossa messuille, joten heidänkin osastollaan aion käydä visiitillä. 

Lankapuolelta erityisesti kiinnostaa Lentävän lapasen C8/3 silmukkamerkkipaja, joka löytyy kaupan osastolta. Lentävän lapasen neulekahvilassa pääsin lankalauantaina käymään, ihana paikka! Kiinnostaa myös Suomen Kainuunharmasyhdistyksen työpaja, jossa pääsee kokeilemaan villan karstaamista, kehräämistä ja huovuttamista. Tämä osastolla C1/1. Lankakojuista aion pysähtyä myös Riikka-Piikan osastolle C5/2. Dropsin langat kiinnostavat tällä kojulla. 

Näiden lisäksi kierrän kyllä koko messualueen, taidan tutustua myös Hyvinvointimessujen ja Antiikkimessujen tarjontaan. Joka kerta messuilta on löytynyt jotain uutta ihmeteltävää ja ihasteltavaa. Ootko tulossa messuille? Mä taidan suunnata apajille lauantaina aamupäivästä, kun valikoima on vielä parhaimmillaan. Saa tulla nykäsemään hihasta jos bongaat! 

*Messulippu saatu postausta vastaan.