En tiedä, miten voisin tiivistää lomamme muutamaan sanaan. Perhe, hyttyset, tunturit ja ihanan rento meininki. Tai kesäyön aurinko, Pallasjärvi ja tytön riippumattounet, kanoottikyyti, tunturivaellus. Juhannuksena suunnattiin nokkamme kohti Enontekiöllä sijaitsevaa suvun mökkiä. Jo pitkä matka saa ajatukset ihan kokonaan lomalle, vaikkakaan energisen yksivuotiaan kanssa lähemmäs 9 tuntia autossa ei ole suurin unelmani. Mutta Lapin vuoksi sen jaksaa. Ihan pienestä asti itsekin olen näitä matkoja autossa istunut, ensimmäisen kerran alta vuoden ikäisenä. Kun Lappiin kerran on tutustunut, on sinne päästävä aina uudestaan. Tältä reissulta unohtumattomimpana mieleen jää tytön nukahtaminen liinaan kävellessämme Punaisen hiekan autiotuvalle ja unien jatkaminen saman kantoliinan toimiessa riippumattona. Toisena tunturivaellus miehen kanssa kahden Ketomellasta Hettaan, siitä lisää myöhemmin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentit lämmittävät mieltä, kiitos! :)